Psykososiaalisten tekijöiden yhteys suomalaisten työntekijöiden tyytyväisyyteen työoloihinsa eurooppalaisessa työolotutkimuksessa 2010

Tarkastelen tutkielmassani psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä suomalaisten työntekijöiden tyytyväisyyteen työoloihinsa. Psykososiaalisten tekijöiden valinnan perustana käytän tutkimushankkeen PRIMA-EF-yhteenliittymän (2008) määritelmää psykososiaalisista kuormitustekijöistä (PRIMA-EF 2008, 2; Leka, Griffiths & Cox 2003, 6–7). Aineistona on Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön Viides Euroopan työolotutkimus 2010 (EWCS 2010). Tutkimuksen kysymykset käsittelivät useita osa-alueita, kuten muun muassa psykososiaalisista työoloista, työn sisällöstä, työjärjestelyistä, sosiaalisista suhteista. Se toteutettiin EU-27 maissa sekä Turkissa, Kroatiassa, Norjassa, Makedoniassa, Montenegrossa, Albaniassa ja Kosovossa (EWCS 2010, 9; Vartia ym. 2012, 12). Haastateltavien iät vaihtelivat 15–89 vuoden välillä, ja keski-ikä oli 42 vuotta. Yhteensä aineistossa on haastateltu 43 816 ihmistä ja Suomesta kyselyyn vastanneita henkilöitä oli 1028 (Vartia ym. 2012, 12). Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena olivat suomalaiset palkansaajat, jotka rajattiin aineistosta omaksi osiokseen. Vastaajien määräksi muodostui 906 vastaajaa. Tutkimukseni on kvantitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelminä käytin tutkimuskysymykseni tarkastelussa ristiintaulukointia ja logistista regressiota. Lisäksi käytin apuna frekvenssejä muuttujien uudelleen luokittelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen yhteys tyytyväisyydellä työoloihin on taustamuuttujien, palkan ja psykososiaalisten tekijöiden välillä? Tutkin, onko havaittavissa oleva yhteys tyytyväisyys työoloihin ja edellä mainittujen muuttujien välillä tyytyväisyyttä kasvattava vai vähentävä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää näkyykö tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivan Herzbergin kaksifaktoriteorian ajatus jotenkin selittäjien ja selittävän muuttujan yhteydessä vai ei. Toisin sanoen, vaikuttaako se, että selittäjä on hygieniatekijä- tai motivaatiotekijä sen kykyyn selittää tyytyväisyyttä työoloihin. Tulosten mukaan psykososiaalisilla tekijöillä (organisaation vaikutus, esimiehen tuki, työnopeus, mahdollisuus vaikuttaa työhön, työn ja ulkopuolisten sitoumusten yhteensovittaminen) oli tyytyväisyyttä työoloihin kasvattava vaikutus. Taustamuuttujien suhteen vain iältään 30−44 -vuotiaat olivat vähemmän tyytyväisiä työoloihinsa kuin muun ikäiset vastaajat. Tulokset suhteutettuna Herzbergin kaksifaktoriteoriaan olivat osin yllättävät. Motivaatiotekijät kasvattivat teorian mukaisesti tyytyväisyyttä työoloihin, mutta niin tekivät myös hygieniatekijät, vaikka Herzbergin teorian mukaan niiden olisi pitänyt vähentää sitä. Ainoastaan kuuluminen 30–44 -vuotiaitten ikäluokkaan vähensi tyytyväisyyttä