Med mål att tala och förstå bättre. Muntliga kursens påverkan på muntlig språkfärdighet i svenska hos gymnasister

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millainen vaikutus vieraan kielen suullisella kurssilla on suulliseen kielitaitoon. Tutkimusaineistona ovat videoidut parikeskusteluina tehdyt suulliset kokeet, joista toinen on suoritettu ennen kurssia ja toinen kurssin jälkeen. Testiryhmän muodostavat viisi lukiolaista, jotka osallistuivat ruotsin kielen suulliseen kurssiin. Suullinen kielitaito arvioidaan kriteeriviitteisesti ja analysoidaan analyyttisesti käyttäen viittä kielitaidon osa-aluetta, jotka ovat ääntäminen, vuorovaikutus, sujuvuus, kieliopillinen oikeellisuus ja strateginen kompetenssi. Tarkoituksena on selvittää testattavien suullinen kielitaito ennen kurssia ja kurssin jälkeen, ja onko suullisella kurssilla vaikutusta kielitaitoon. Tutkimuksessa selvitetään myös, onko eri osa-alueiden välillä eroavaisuuksia. Jokaisen testattavan kielitaito analysoidaan tarkasti määriteltyjen kriteerien perusteella. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Bachman & Palmerin (1996) luoma kielitaitomalli kommunikatiivisesta kompetenssista, johon tutkimuksen testauskriteerit perustuvat. Analyysimenetelmät pohjautuvat suullisen kielitaidon testaus- ja arviointimenetelmiin ja jokainen kriteeri arvioidaan omalla asteikollaan. Tutkimuksen keskeisimmät analyysimenetelmät ovat kvalitatiivinen Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuva kielitaidon taitotasoasteikko sekä kielen oikeellisuutta mittaava prosessoitavuusteoria. Taitotasoasteikon tukena käytetään lisäksi kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimus osoittaa, että pääsääntöisesti testihenkilöiden suullinen kielitaito kohentui suullisen kurssin aikana lähes kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Selkeimmin kielitaito koheni kieliopin oikeellisuuden osalta. Testattavien ääntämisen taso parantui ja sujuvuutta häiritsevät tekijät vähentyivät. Strategisen kompetenssin osalta etenkin välttelystrategioiden käyttö väheni. Vuorovaikutustaitoihin kurssilla oli vähiten vaikutuksia, vaikka vuoronvaihtuminen hallittiinkin paremmin toisessa testissä. Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta suullisten kurssien myönteinen vaikutus lukiolaisten vieraan kielen suullisessa osaamisessa