Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831

Väitöskirja käsittelee Venäjän keisarillisessa henkikaartissa palvelleiden suomalaisten upseerien ja sotilaiden osanottoa Puolan vuosien 1830-1831 kansannousun kukistamiseen. Tutkimuksen lähtökohta on kokemushistoriallinen, ja väitöskirja edustaa sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Kokemushistoriallisen lähestymistavan ohella keskiössä on nationalismin historia ja ylikansallinen sotakokemus. Suomen suuriruhtinaskunnan eliitille oli Puolan-sotaretki ensimmäinen Venäjän vallan aikainen tulikoe, jossa hallitseva säätyläistö todisti uskollisuutensa keisarille. Lojaalisuus emämaalle ja keisarille instituutiona edusti samalla oman aikansa suomalaista isänmaallisuutta. Suomen säätyläisnuorison palvelus keisarillisessa kaartissa tuotti sotilaallista patriotismia, jossa Suomen etu ja uskollisuus keisarille olivat yksi ja sama asia. Kontrasti uskollisena pysyneen Suomen ja kansannousuun ryhtyneen Puolan välillä tuli esille käytännön tasolla myös sotaretken aikana. Tutkimus nojaa suomalaisten kaartinupseerien kirjeaineistoon, alkuperäisasiakirjoihin sekä suomalaiseen ja puolalaiseen aikalaiskirjallisuuteen. Kirjeaineistoa tarkastellaan upseerien tuottamina egodokumentteina. Väitöskirja purkaa sotakokemuksen käsitettä asteittain rakentuvana ilmiönä, jossa sodanaikaiset elämykset muovautuvat vakiintuneeksi kokemukseksi, joka kanavoituu julkiseen historialliseen muistiin kirjeenvaihdon kaltaisten narratiivien kautta. Muistin politiikkaa käsittelevässä osuudessaan väitöskirja tarkastelee myös sodan asteittaista unohtumista 1800-luvun aikana poliittisen ja aatteellisen ilmapiirin muuttuessa.The doctoral thesis focuses on the Finnish officers and soldiers of the Russian Imperial Life-Guard and their participation in the suppression of the Polish November Uprising in 1830-1831. As a study of military history and cultural history of warfare, the thesis focuses on the history of war experience. The thesis places the experience of the 1831 campaign in the context of the development of Finnish national awareness, and also pays attention to the war as a trans-national experience. For the Finnish elites, the campaign in Poland was a practical demonstration of loyalty towards the Russian Emperor. This loyalty to the sovereign as an institution was simultaneously compatible with the developing national consciousness among the ruling elites of the Grand-Duchy of Finland. The service of young Finnish gentlemen in the Imperial Life-Guard produced a militarized patriotism, where the national interests of the Grand-Duchy and the loyalty towards the Emperor became indistinguishable. The contrast between the pronounced Finnish loyalism and the revolutionary Polish nationalism also became evident during the campaign. The sources of the thesis include letters of the Finnish Guards' officers, original military documents and both Finnish and Polish memoirs. The letters of Finnish officers are approached as ego-documents. The thesis portrays the concept of military experience as an accumulating phenomenon. The primary encounters of combat and the exigencies of war are solidified into fully-accumulated war experience, which is further channeled to the collective historical memory by individual narratives, such as letter-writing and memoirs. In a separate chapter on memory politics, the thesis also discusses how and why the war was eventually forgotten during the subsequent decades, as the political sentiments were no longer favorable for commemoration of the campaign.Väitöskirja on omakustanne