Sydänbiopsian merkitys sydänsairauksien diagnostiikassa

Johdanto Sydänbiopsia on yleisesti käytössä sydämen siirtopotilaiden seurannassa, mutta sydänsairauksien diagnostiikassa sen merkitys ei ole yhtä vakiintunut. Koska tutkimus on invasiivinen ja siihen voi liittyä vakaviakin komplikaatioita, olisi indikaatioiden hyvä olla selkeitä ja vakiintuneita ja kohdistettu oikeille potilaille. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka monelle potilaalle sydänbiopsia toi hyötyä diagnostiikassa verrattuna komplikaatioihin. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessamme oli mukana 117 potilasta, joille oli tehty sydänbiopsia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2000—2010. Mukana ei ollut sydänsiirrepotilaita. Asetelma oli retrospektiivinen kohortti. Aineisto kerättiin paperisista potilaskertomuksista ja sähköisestä Miranda-potilastietojärjestelmästä. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, sen mukaan toiko sydänbiopsia heille diagnoosin, lisäarvoa diagnostisiin selvittelyihin tai ei lisäarvoa. Näitä ryhmiä sitten SPSS:n avulla analysoitiin. Tulokset Diagnoosi varmistui 33 potilaalla, lisäarvoa sai 19 potilasta ja 64 potilasta jäi ilman lisäarvoa, lisäksi yhdestä potilaasta ei saatu riittävästi tietoja. Ikä vaihteli 16 ja 76 vuoden välillä, keskiarvo 51 vuotta. Selkeitä eroja ei ryhmien välissä analyyseissa tullut esille. Yleisin diagnoosi oli idiopaattinen dilatoiva kardiomyopatia, joka todettiin 15 potilaalla, toiseksi yleisin oli sarkoidoosi ja sitten amyloidoosi. Komplikaatioita esiintyi 3,4 %, joka on hieman enemmän kuin kirjallisuudessa yleensä mainitaan. Pohdinta Sydänlihasbiopsia ei kuulu sydänsairauksien ensilinjan tutkimuksiin, mutta sillä on paikkansa etenevien kardiomyopatioiden, kertymäsairauksien ja rytmihäiriöiden etiologian selvittelyssä. Tutkimukset suuremmilla potilasaineistoilla ja selkeillä määritelmilla voisivat tuoda tilastollisesti luotettavaa tietoa potilasryhmästä, jolle sydänbiopsia tuo parhaimman hyödyn suhteessa komplikaatioriskiin