Terveydenhuoltohenkilöstön lääkkeiden väärinkäyttö - vastuullisen johtamisen näkökulma

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkkeiden väärinkäytön ilmenemistä terveyden-huoltohenkilöstön keskuudessa ja siihen puuttumista vastuullisen johtamisen näkökul-masta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimusai-neistona olivat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) julkaisemat ratkaisulyhennelmät vuosilta 2005 ja 2006 niiltä osin, kuin ne käsittelivät terveyden-huoltohenkilöstön lääkkeiden väärinkäyttöä ja lääkkeiden määräämistä väärinkäyttöön. Ilmoituksia terveydenhuoltohenkilöistä olivat tehneet apteekit, poliisi, työtoverit tai työnantajat. Valituksi tuli 29 ratkaisua (n=29). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustuloksissa keskeiselle sijalle nousi pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja varsinaisten huumausaineiden väärinkäyttö, lääkkeiden määrääminen il-meiseen väärinkäyttöön, puuttuminen lääkkeiden väärinkäytöksiin ja väärinkäytösten johdosta tehdyt ratkaisut. Ratkaisut koskivat eriasteisia hoitajia, lääkäreitä, hammaslää-käreitä ja farmaseuttia. Väärinkäytön taustalla oli muun muassa psyykkisiä sairauksia kuten vaikea-asteinen masennus ja persoonallisuuden häiriöt. Toisaalta väärinkäyttö oli toiminut selviytymiskeinona arki- ja työelämän haasteissa jatkuen jopa kymmeniä vuosia ennen kuin siihen puututtiin. Jos tilanteeseen oli puututtu varhaisessa vaiheessa, oli hoitoon hakeutuminen toteutunut. Pitkäaikainen käyttö oli johtanut lääkeriippuvuuteen, mistä oli mahdollista toipua, jos henkilöltä löytyi siihen motivaatiota. Hyvin harva oli kuitenkaan suostunut työkyvyn arvioon ja hoitoon. Lääkkeiden määrääminen ilmeiseen väärinkäyttöön oli kasvava ongelma. Nuorten potilaiden osuus oli lisääntynyt. Epä-asianmukaisiin lääkemääräyksiin puuttumisessa apteekit olivat keskeisessä asemassa. Riski potilasturvallisuuden vaarantumisesta oli olennaisin syy puuttua väärinkäyttöön. Ammatinharjoittamisoikeudet poistettiin toistaiseksi kahdeksalta henkilöltä; kolmelta lääkäriltä, kahdelta sairaanhoitajalta, lähihoitajalta, apuhoitajalta ja farmaseutilta. Am-matinharjoittamisoikeuksia rajoitettiin kolmelta lääkäriltä ja sairaanhoitajalta sekä kir-jallisen varoituksen sai kaksi lääkäriä. Muut ratkaisut olivat näitä lievempiä. Tutkimus osoitti, että lääkkeiden väärinkäyttö terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa ja lääkkeiden määrääminen väärinkäyttöön ovat potilasturvallisuutta uhkaavia riskejä. Ongelmien tunnistaminen on vaikeaa, joten niihin puututaan useimmiten vasta myöhäi-sessä vaiheessa. Lääkkeiden väärinkäyttö on työnjohdollisesti vaikea eettinen dilemma, johon puuttuminen kuuluu ensi sijassa työnantajan vastuulle. Väärinkäytön tunnistami-nen ja asian esille ottaminen osoittaa vastuullista johtajuutta, jolloin tilanne voi vielä olla hallittavissa organisaation sisäisin keinoin. Tämä haastaa työyhteisöt miettimään toimintatapoja, joilla asiaan kyettäisiin puuttumaan ajoissa. The medication abuse among healthcare personnel from the responsible management point of view The purpose of this thesis was to describe the medication abuse among healthcare per-sonnel from the responsible management point of view. The aim was to produce infor-mation about the situation in Finland, since the amount of studies on this topic is lim-ited. The research material consisted of several case report abstracts of medication abuse from years 2005 and 2006 compiled by the National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira). The medication abuse was typically reported by pharma-cies, the police, colleagues, and superiors. In total of 29 cases (n=29) were chosen for a content analysis. The main focus was on the medication abuse, intervening, and on the founded solutions. Reasons for drug abuse were found to be mental illnesses, such as major depressive disorder and personal disorders. On the other hand the abuse was considered as a coping strategy for challenges in work and every day life. In some cases the abuse had been continuing for decades, resulting in drug addiction. The employees were found to be able to recover from the medication addiction if they were motivated. However, only a few agreed to get their condition evaluated and treated. If the employees had experi-enced an early intervention, the treatment was accomplished. The most essential reason to intervene was the risk of reduced patient safety. The pro-fessional practice rights were removed from eight professionals including three doctors, two nurses, two practical nurses, and a pharmacist. The practice rights were restrected in three cases, and two doctors were given a written warning. Other disciplinary actions were less notable. The study showed that incorrect use of medications and drugs among healthcare per-sonnel, and inappropriate medication prescriptions pose a threath to patient safety. No-ticing a medication abuse is difficult, thus it is often intervened not until after a long-term use. From the managing point of view the abuse is an ethic dilemma, since it is the superior's resposibility to make the intervention. Acknowledging the abuse and reacting to it establish responsible leadership of the superior. These actions may help controlling the medication abuse cases within the organisations. This challenges the work commu-nities to consider procedures that would enable the early intervention of medication abuse