Linuxin käyttö ja naissukupuoleen kohdistuvat odotukset

Tekniset alat ovat miesvaltaisia ja tekninen osaaminen kytkeytyy kulttuurisesti miessukupuoleen. Tarkastelen tutkimuksessa tekniikan ja sukupuolen suhteita ja erityisesti tietoteknisen kompetenssin sukupuolittuneisuutta. Linux-käyttöjärjestelmän tausta on hakkerikulttuurissa ja vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen liikkeessä, joissa kompetenssin kysymys on erityisesti esillä. Kun suljetun ohjelmiston käyttäjä on teknisesti ja juridisesti suljettu ulos ohjelmiston kehitystyöstä, tällaista rajausta ei Linuxin kaltaisissa vapaissa ohjelmistoissa ole, ja käyttäjällä on periaatteessa rajaton mahdollisuus tutustua ohjelmiston toimintaan ja tehdä siihen muutoksia. Ongelman sattuessa tarpeeksi taitavalla käyttäjällä on aina mahdollisuus ratkaista se itse, tarvittaessa vaikka puuttumalla ohjelman koodiin. Tästä syystä Linuxin käyttäjät ovat otollinen ryhmä tietoteknisen kompetenssin sukupuolittuneisuuden tarkasteluun. Kiinnitän tutkimuksen keskeiset käsitteet, sukupuolen ja teknologian, teoreettiseen orientaatioon, jonka muotoilen John Searlen sosiaalisen ontologian, Bergerin ja Luckmannin konstruktionismin sekä Wiebe Bijkerin teknologian sosiologian pohjalta. Sosiaalinen sukupuoli näyttäytyy tässä viitekehyksessä joukkona enemmän tai vähemmän vakiintuneita ja jaettuja sukupuolittuneita odotuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia. Teknologiset artefaktit, kuten Linux, taas ovat tulkinnallisesti joustavia eli eri ihmisryhmät liittävät niihin erilaisia intressejä, käyttötarkoituksia ja ongelmia. Kompetentille käyttäjälle Linux on erilainen artefakti kuin peruskäyttäjälle. Tarkastelen Linuxin sukupuolittuneisuutta kahden aineiston kautta. Kyselyaineiston perusteella tarkastelen Linuxin käyttäjien antamia merkityksiä eri käyttöjärjestelmille. Merkityksiä mitataan semanttisen differentiaalin menetelmällä ja tuloksia jäsennetään eksploratiivisen faktorianalyysin keinoin. Yleisesti ottaen Linuxin käyttäjät tekevät eron Windowsin ja Linuxin välille ja pitävät Linuxia miellyttävämpänä, luotettavampana ja eettisempänä käyttöjärjestelmänä. Miesvastaajilla tämä eronteko on kuitenkin selkeämpi kuin naisvastaajilla, ja lisäksi he painottavat erilaisia motivaatioita Linuxin käytölle. Aineiston perusteella Linux on tulkinnallisesti joustava myös sukupuolen mukaan, eli naisille Linux on erilainen käyttöjärjestelmä kuin miehille. Linuxin naiskäyttäjien haastattelut täydentävät kuvaa sukupuolittuneesta Linuxista ja kompetenssin sukupuolittuneisuudesta. Haastateltavien mukaan naisiin kohdistuu peruskäyttäjäoletus, eli naisten ei lähtökohtaisesti oleteta olevan eteviä tietotekniikan käyttäjiä. Kompetentin paikkaa tarjotaan helpommin miehelle kuin naiselle. Stereotyyppisen käsityksen mukaan naiseus ja kompetenssi sulkevat toisensa pois, minkä seurauksena naisten on tehtävä kovemmin töitä osoittaakseen asiantuntijuutensa, ja toisaalta kompetentin ”nörtin” leima on uhka heidän naiseudelleen. Stereotyyppinen käsitys on myös performatiivinen eli itsensä toteuttava, sillä sosiaalistuminen sen mukaisiin sukupuolirooleihin alkaa jo lapsena ja stereotyyppisiin odotuksiin on helpompi mukautua kuin kapinoida niitä vastaan