Ruututekstien sidosteisuus

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään ruututekstien sidosteisuuteen ja siihen, millainen vaikutus tekstien sidosteisuudella tai sen puutteella on ruututekstien ymmärrettävyyteen. Tutkimusstrategia on yhdistelmä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Tutkielmassa muodostetun koheesiokeinomallin avulla pyritään selvittämään, kuinka sidosteisia ruututekstit ovat ja millaisia sidoskeinoja niissä on käytetty. Koska aihetta ei ole tutkittu aiemmin, tässä tutkielmassa pyritään analysoimaan ruututekstien sidosteisuutta mahdollisimman kattavasti. Koheesiokeinomalliin kuuluvat koheesiokeinot ovat toisto, substituutio, ellipsi, pro-muodot, puhuttelulisäykset, artikkelit ja sidossanat. Tutkielman aineistona toimivat saksalaisten rikossarjojen Der Alte (Kettu), Der Staatsanwalt (Syyttäjä) ja Kommissar Stolberg (Stolberg) yhdet jaksot, joiden alusta on rajattu noin 15 minuutin puheosuudet. Aineisto koostuu jaksojen lähtö- ja kohdeteksteistä, joista etsittiin muodostettuun koheesiomalliin kuuluvia koheesiokeinoja. Lähtö- ja kohdeteksteistä löydettyjä koheesiokeinoja verrattiin toisiinsa ja tarkasteltiin, ovatko lähtötekstissä esiintyneet koheesiokeinot käännetty kohdetekstiin vastaavilla koheesiokeinoilla, korvattu muilla elementeillä vai onko koheesiokeinot poistettu kohdetekstistä kokonaan tai onko kohdetekstiin lisätty koheesiokeinoja. Näitä käännösmenetelmiä tarkasteltiin myös ymmärrettävyyden näkökulmasta. Koheesiokeinojen käännösmenetelmien perusteella selvitettiin, kuinka sidosteisia ruututekstit ovat ja millaisia sidoskeinoja niissä esiintyy. Analyysi osoitti, että kaikkia koheesiokeinomallin sidoskeinoja esiintyy ruututeksteissä. Näin ollen ruututekstit ovat sidosteisia, mutta eivät kuitenkaan yhtä sidosteisia kuin lähtötekstit, sillä lähtöteksteissä esiintyy enemmän koheesiokeinoja kuin kohdeteksteissä. Tämä johtuu siitä, että yleisimmin lähtötekstin koheesiokeinoja ei ole käännetty kohdetekstiin. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että sidosteisuus katoaisi käännöksestä täysin, sillä kielellisten erojen vuoksi sidosteisuutta voidaan osoittaa muillakin keinoilla. Kielellisten eroavaisuuksien lisäksi myös kulttuurisilla eroavaisuuksilla on suuri vaikutus koheesiokeinojen poisjättöön. Toiseksi yleisintä on kääntää koheesiokeino vastaavalla koheesiokeinolla, toisaalta koheesiokeinoja oli myös korvattu toisilla koheesiokeinoilla tai muilla elementeillä käännöksissä. Koheesiokeinoja oli lisätty käännöksiin odotettua enemmän. Analyysi osoitti myös sen, että teksti voi olla ymmärrettävä ilman sidosteisuuttakin, mutta sidosteisuudella tekstistä tulee ymmärrettävämpää. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tiivistämisellä on suuri vaikutus ruututekstien sidosteisuuteen. Tiivistäminen on oleellinen osa ruututekstien luonnetta, mutta mikäli koheesiokeinot poistetaan ruututeksteistä tiivistämisen myötä kokonaan, ruututekstit eivät ole enää tekstejä vaan irrallisia lauseita ruudulla, jotka eivät muodosta mielekästä kokonaisuutta kuvan ja äänen kanssa. Koheesiokeinojen avulla teksti mielletään ehyeksi tekstiksi, mutta ne myös lisäävät tekstin ymmärrettävyyttä ja siten vastaanottokokemuksesta tulee mielekkäämpi. Deutsche Kurzfassung: Die Bindung der Untertite