Tehtäväperusteinen tiedonhaku molekyylilääketieteessä: tehtävien suorittaminen, esteet ja hakeminen epäyhtenäisessä informaatioympäristössä

Tehtäväperusteinen tiedonhaku molekyylilääketieteessä Tiedonhankinta ja tiedonhaku liittyvät läheisesti oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Tiedonhaku on vahvasti sidoksissa kulloiseenkin tilanteeseen. Tietoa haetaan jonkin tehtävän päämäärien suorittamiseksi − oli tehtävä sitten vapaa-aikaan liittyvä tai työtehtävä. Nykyisin erilaiset hakukoneet ovat usein ensisijaisia tiedonlähteitä. Sanna Kumpulaisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin molekyylilääketieteen tutkijoiden työssä tapahtuvaa tiedonhakua. Hänen mukaansa tiedonhankintaa ja tiedonhakujärjestelmien käyttöä tulisi tutkia todellisten työtehtävien kontekstissa, jotta saataisiin todelliset tietojärjestelmien käyttötilanteet ja käyttötarpeet selville. Usein tiedonhakujärjestelmiä tarkastellaan vain yhden järjestelmän käyttötilanteissa, jolloin kokonaiskuva tiedonhaun prosessista saattaa jäädä epäselväksi. Molekyylilääketieteen informaatioympäristö osoittautui erittäin monimuotoiseksi ja erilaisia tiedonlähteitä käytetään yhdessä työprosessien aikana. Mitä monimutkaisempi tehtävä on, sitä useammalle kanavalle tiedonhaku näyttäisi leviävän. Tutkijoiden tiedonhaun esteet olivat joko käsitteellisiä, syntaktisia tai teknologisia ja ne tapahtuivat joko työtehtävän, järjestelmien yhteiskäyttöisyyden tai yksittäisen järjestelmän kontekstissa. Työtehtäviin haettiin tietoa joko yksittäisillä hauilla, listahauilla tai yhdistelemällä eri järjestelmistä haettuja tiedonpalasia eri tavoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla tutkijoita heidän työtilanteissaan. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, millaisista tiedonlähteistä tutkijoiden informaatioympäristö koostuu ja millaista vuorovaikutusta työtehtävien aikana tapahtui tämän informaatioympäristön puitteissa. Lisäksi Kumpulainen tutki tiedonhaun esteitä, joita tutkijat kohtaavat työtehtäviensä aikana. Tiedonhakujärjestelmien käyttöä kuvattiin hakupolkuja mallintamalla. Lisäksi kehitettiin menetelmiä tehtävälähtöisen, todellisten työtehtävien aikana tapahtuvan tiedonhankinnan analysointiin. Kumpulaisen mukaan tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää vuorovaikutteisen tiedonhaun tutkimuksessa mm. tehtävien suoritusprosessien analysoinnissa. Tutkimuksessa yhdisteltiin erilaisia tutkimusaineiston keruumenetelmiä, jolloin saatiin lisää tarkkuutta etnografisella varjostusmenetelmällä kerättyyn aineistoon. Kumpulainen esittää, että havainnoimalla todellisia työtehtäviä saadaan tutkittua vaihtelevan tasoisia ja yllättäviäkin tehtäviä sekä voidaan havainnoida työprosessin aikana tapahtuvaa tiedonhakua ja sen esteitä. Epätietoisuus tehtävien tavoitteista, tehtävien suorituksessa tarvittavista tiedonhakujärjestelmistä sekä tehtävän suoritusprosessista teki tutkijoiden työprosesseista monimutkaisia. −Lisäksi haasteet useiden eri tietojärjestelmien yhteiskäyttöisyydessä aiheuttivat ylimääräistä vaivaa työntekoon, kertoo Kumpulainen. Kumpulainen arvelee, että erilaisten järjestelmien sulauttaminen voisi olla yksi ratkaisu helpottaa työssä tarvittavan tiedon hakemista ja käyttämistä. Lisäksi erityyppiset tiedonhaun esteet vaativat kukin erilaista tukea käyttäjille. Tutkimuksessa esitetyt hakupolut voivat osaltaan olla käyttökelpoisia tutkittaessa erilaisten käyttäjäryhmien tiedonhakua tai esimerkiksi erityyppisten hakutehtävien suunnittelun apuna vuorovaikutteisen tiedonhaun laboratoriotutkimuksissa.People search information systems for purposes of finding information to be put to use in some purposeful action – for example, in performance of a work task. Therefore, the main reason d’être of an information system is to aid in reaching the goals set for, or implicit in, the underlying task. This aspect is not often explicit in research in information science. This study examines molecular medicine researchers’ information access in the course of their day-to-day work tasks. Molecular medicine is an information-intensive task domain aimed at providing new approaches to the diagnosis, prevention, and treatment of various diseases. We set out to describe the information environment of researchers in molecular medicine and, further, examine the characteristics of their information access during task performance, the barriers they face during their task processes, and how they integrate the various information systems into their work task processes. In addition, we shed light on the matter of which research and analysis methods are appropriate for the context of task based information access. We collected data initially with a questionnaire, then gathered data from real world information access during work task performance via interviews and shadowing. We selected six researchers, from two separate research groups, as participants. During the shadowing, we collected logs of their interaction and photographic surveillance data. Our study shows, firstly, that the information environment in molecular medicine comprises numerous, heterogeneous data and information sources integrated in work task performance processes. Secondly, task complexity affected the use of the systems: there were more transitions between systems of various kinds for complex tasks than with simple ones. Also, barriers were seen in various contexts – namely, the organizational, task, integration, and single system contexts, and they were of various types. We found also that the researchers employed patterns of manual integration of information systems, called trails, in their search tasks. Employing different search tactics during the search tasks leads to different types of trails, and the trail types present varied with the tasks’ complexity. This study contributes to the methods of studying information behavior by taking the real-life work task context into account. We found also that task support might be worth considering as an integral part of information systems. Finally, increased understanding of how various task components may affect information access contributes to the design of assigned laboratory test tasks and the methods of analyzing the search data obtained from search task performance sessions