Sävyttävä liitepartikkeli -hAn ja sen kääntämisen problematiikkaa Tuntemattoman sotilaan kahdessa saksannoksessa

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee partikkeleita ja niiden kääntämistä. Tarkemman tarkaste-lun ja analyysin kohteena on suomen kielen sävypartikkeleihin kuuluva liitepartikkeli -hAn, joka on tehtäviltään hyvin moniulotteinen. Kyseisen partikkelin avulla voi tuoda lausumiin useita eri implikaatioita. Partikkelien kääntäminen kielestä toiseen on haastavaa juuri niiden monien funktioiden ja merkitysten vuoksi. Lisäksi haasteita aiheuttavat esimerkiksi kielten erilaiset partikkelisysteemit ja partikkelien puutteellinen esittäminen sanakirjoissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia lisämerkityksiä sävyttävä liitepartikkeli -hAn tuo lausumiin omassa tutkimusaineistossani ja millaisin keinoin näitä merkityksiä on ilmaistu vastaavissa saksankielisissä tekstikohdissa. Tutkielmassa on keskitytty nimenomaan onnistuneisiin ratkaisuihin oikeanlaisen sävyn tuomiseksi. Koska partikkelit ovat pääasiassa puhutun kielen ilmiö, tutkielmassa tarkastellaan hieman myös puhutun kielen sekä sen kääntämiseen liittyviä ominaispiirteitä. Tutkimusaineisto koostuu Väinö Linnan sotaromaanista Tuntematon sotilas (1954) sekä sen kahdesta saksannoksesta Kreuze in Karelien (1955) ja Der unbekannte Soldat (1971). Varsi-naisen analyysin kohteena tutkielmassa ovat kyseisen romaanin seitsemässä ensimmäisessä luvussa esiintyvät sävyttävät -hAn-partikkelit sekä saksannosten vastaavat tekstikohdat. Tun-tematon sotilas on erityisesti tunnettu siitä, että sen dialogeissa esiintyy monia murteita, joiden kääntäminen on tavallisesti haasteellista. Siten keskittyminen samalla esimerkiksi partikkelien kääntämiseen on voinut jäädä taka-alalle. Analyysiosassa esiintymiä ja saksannosten vastaavia tekstikohtia tarkastellaan deskriptiivisesti. Tutkielmassa havaittiin sävyttävän -hAn-liitepartikkelin implikoivan useimmiten lievennyksestä ja toiseksi useimmin siitä, että lausuman sisältö on keskustelukumppaneille jollakin tapaa tuttu. Muitakin implikaatioita esiintyi, mutta huomattavasti vähemmän kuin kahta edellä mainittua. Saksannoksissa oli yhden ja saman sävyn ilmaisemiseksi käytetty aina useampia keinoja. Vastineina oli käytetty muun muassa niin sävypartikkeleita, adverbejä kuin kokonaisia lausei-takin. Yhden tietyn sävyn ilmaisemiseen oli molemmissa saksannoksissa käytetty hyvin pitkälti samoja keinoja. Analyysin perusteella voidaan vahvistaa kuvaa siitä, ettei partikkelien kääntäminen ole yksin-kertainen tehtävä, eikä se tapahdu automaattisesti yhtä tiettyä vastinetta käyttämällä. Vielä harvemmin partikkelia voi kääntää edes suomesta saksaan partikkelilla. Myös sille on ainakin joissakin tapauksissa olemassa syynsä, miksei lähdekielisen ilmaisun partikkelin avulla ai-kaansaatua sävyä ole välttämättä tuotu kohdekieliseen ilmaisuun. Deutsche Kurzfassung: Die finnische abtönende Anhängepartikel -hAn und die Probleme der Übersetzung im finnischen Kriegsroman Tuntematon sotilas und seiner zwei deutschsprachigen Übersetzungen