Kiihdytys vie turbokasvuun. Taloustekstien metaforiikka kääntäjän näkökulmasta

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomen- ja saksankielisten taloustekstien tapaa metaforisoida taloutta ja sen osa-alueita. Taloustekstit ovat käännöstieteessä suhteellisen vähän tutkittu osa-alue huolimatta siitä, että talous on vahvasti läsnä arkielämässämme. Käsitteellä talousalan teksti viittaan tutkielmassani ensisijaisesti kansantaloustieteen alan teksteihin. Niissä tarkastellaan taloutta ja sen toimintaa kokonaisuutena eikä keskitytä yksittäisten yritysten toimintaan. Taloustekstien ominaisuuksia ovat mm. graafijargon, nominaalistukset, toimijoiden hämärtyminen ja metaforat. Käsitän metaforan kielikuvana, jossa jotakin asiaa kuvataan käyttämällä toiselta käsitekentältä peräisin olevia ilmaisuja. Talousteksteissä puhutaan yleisesti abstrakteista asioista, joiden kielentämisessä metaforien käyttö on yleistä. Aluetta, jolta metaforinen ilmaisu on peräisin, kutsutaan lähdealueeksi. Tutkielmassa metaforat luokitellaan lähdealueittain, koska siten on mahdollista päätellä mihin elämänalueisiin talous rinnastetaan. Käännöstieteessä metafora on usein ohitettu vain lyhyellä maininnalla. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista ja saksalaisista teksteistä, joille yhteistä on suhdannekehityksen kommentoiminen. Tekstit edustavat kahta eri tekstilajia, journalistisia tekstejä ja viranomaistekstejä. Ensiksi mainittuja ovat talousalan julkaisujen Internet-versioiden artikkelit, ja viranomaistekstejä edustavat otteet Euroopan keskuspankin kuukausikatsauksesta. Molemmista tekstilajeista on saman verran suomen- ja saksankielistä materiaalia. Tutkielma edustaa kontrastiivista tekstintutkimusta, jossa erikielisiä autenttisia tekstejä verrataan toisiinsa, tässä tapauksessa käännöstieteellisestä näkökulmasta. Bernd Spillnerin (2002a) jaottelussa tutkielma sijoittuu tilanne-ekvivalenttisen tekstivertailun ryhmään, jossa kahden kielen tekstejä voidaan verrata keskenään ilman, että ne ovat käännössuhteessa toisiinsa. Menetelmän avulla voidaan tutkia kontrastiivisesti esim. tekstin rakennetta tai metaforiikkaa. Analyysissa tarkastelen aluksi erikseen viittä tärkeintä lähdealuetta, joilta aineistoni metaforat ovat peräisin. Lähdealueet ovat ihminen, luonto, säätila, kilpailu ja sota. Mainitut lähdealueet ovat yleisimmät molemmissa kielissä ja myös yksittäisten metaforien kohdalla löytyy runsaasti vastaavuuksia. Osa metaforista voidaan siis kääntää sellaisenaan saman lähdealueen sisällä. Analyysin toisessa vaiheessa nostan esiin muutamia kohtia, joissa kielten välillä on selkeitä eroja käsitteiden metaforisoinnissa, kuten arkielämän metaforat ja kulkuneuvot. Niissä kääntäjän tulisi olla tietoinen kielten eroista, jotta hän osaa välttää tekstiin kuulumattomia ja mahdollisesti tekstin vastaanottamista vaikeuttavia ilmaisuja. Avainsanat: metafora, metaforan kääntäminen, talousalan kieli, talousteksti, taloustekstin kääntämine