Diabetestietojärjestelmän käyttöönotto perusterveydenhuollossa -­ työntekijöiden odotukset ja kokemukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannussäästöt ovat johtaneet tilanteeseen, jossa julkisia terveydenhoitomenoja on supistettu ja kuntien päätäntävaltaa lisätty. Terveyspalveluiden taso on pyrittävä säilyttämään entisellään, mutta kuntien on tuotettava palveluja pienemmillä kustannuksilla. Kallista erikoissairaanhoitoa on siirretty perusterveydenhuoltoon, kuten on tapahtunut myös diabeteksen hoidon kohdalla. Diabeteksen räjähdysmäisen kasvun ja sen merkityksen huomaaminen on tuottanut valtakunnallisen diabeteksen hoidon ja ehkäisyn ohjelman, jonka eräs suositus ohjaa alueellisten ja paikallisten diabetesrekistereiden perustamiseen. Tietoteknologiasta on haettu apua sekä diabeteshoidon laadun että toimintaprosessien kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida alueellisen diabetestietojärjestelmän käyttöönottoprojektia ja käyttökokemuksia kahdessa pirkanmaalaisessa terveyskeskuksessa. Tavoitteena oli saada diabetestyöntekijöiden omat kokemukset ja arviot kuuluville siitä, tukeeko ja tehostaako diabeteksen hoidon tietojärjestelmä hoitokäytäntöjä. Tutkimusaineistona käytettiin diabetestyöntekijöiden teemahaastatteluita, käyttöönottoprojektista kertovia dokumentteja sekä projektikokousten havainnointia. Haastatteluja tehtiin kaksi, ensimmäinen ennen diabetesjärjestelmän käyttöönottoa (8 hlöä) ja toinen puolitoista vuotta käyttöönoton jälkeen (9 hlöä). Tutkimusmetodina käytettiin etnografiseen tutkimusperinteeseen nojautuvaa responsiivista evaluaatiota. Työntekijät odottivat diabetestietojärjestelmästä tukea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen alueellisen tiedonkulkuun sekä yhteistyön ja kokonaishoidon tehostamiseen. Käyttökokemusten mukaan järjestelmän käyttö oli teknisistä ongelmista johtuen hankalaa ja vastaanottotyötä hidastavaa. Aineistosta nousi esiin kolmenlaisia järjestelmän hyödyntäjiä: käyttäjiä, kokeilijoita ja kieltäytyjiä. Käyttöön tai käyttämättömyyteen vaikuttivat niin projektihallinnolliset kuin terveydenhuollon rakenteelliset tekijät. Tietojärjestelmille olisi tilausta ja käyttöä sairauksien hoidon tukena, jos niiden hyötynäkökohdat ja tarpeellisuus esiteltäisiin riittävästi, ja niiden käytölle turvattaisiin resurssit. Avainsanat: sosiaali- ja terveydenhuolto, perusterveydenhuolto, diabeteksen hoito, tietoteknologia, tietojärjestelmä, diabetestietojärjestelmä, tietojärjestelmän käyttöönotto, responsiivinen evaluaati