Hiljaisen tiedon jakaminen Aamulehden toimituksessa

Tutkimus kuuluu tietojohtamisen (knowledge management) tutkimuksen piiriin. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa hiljaisen tiedon jakamisen käytäntöjä tapausyrityksessä. Hiljainen tieto ymmärretään tässä tutkimuksessa työntekijöiden kokemukseen, rutiineihin ja "näppituntumaan" perustuvana osaamisena. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaiset tekijät organisaatiossa edistävät hiljaisen tiedon jakamista ja minkälaiset tekijät vaikeuttavat jakamista. Lisäksi selvitetään, millä tavalla tapausyritys pyrkii tehostamaan hiljaisen tiedon jakamista ja minkälaisia parannusehdotuksia työntekijöillä on hiljaisen tiedon jakamisen edistämiseksi. Tutkimuksessa ei käytetty tiettyä yksittäistä teoreettista viitekehystä, vaan tutkimuksessa hyödynnettiin useita erilaisia tietojohtamisen kirjallisuudessa esillä olleita jäsennyksiä ja malleja. Tutkimus toteutettiin Aamulehden toimituksessa, jossa haastateltiin kahdeksaa toimittajaa. Lisäksi haastateltiin henkilöstön kehittämispäällikköä ja toimituksen uutispäällikköä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla tammi­huhtikuussa 2006. Aamulehden toimituksessa oli käytössä erilaisia käytäntöjä, joilla hiljaista tietoa voitiin jakaa. Tällaisia käytäntöjä olivat muiden muassa mestari-kisälli-suhteet, mentorointi, opaskirjat (esim. Tyylikirja) ja teknologiset sovellukset (asiantuntijatietopankki). Yhteistyötä tehtiin suhteellisen harvoin sanomalehtitoimittajan itsenäisen työnkuvan takia. Merkittävimpänä yhteistyön muotona pidettiin palavereita. Tutkimus osoitti, että tietynlaiset käytännöt soveltuvat tietynlaisen hiljaisen tiedon ulottuvuuden ilmaisemiseen. Tärkeimpinä hiljaisen tiedon jakamista edistävinä tekijöinä pidettiin avointa vuorovaikutusta ja hyvää ilmapiiriä. Tärkeimpänä heikentävänä tekijänä pidettiin työn kiireisyyttä. Aamulehti pyrkii tehostamaan hiljaisen tiedon jakamista henkilöstöstrategiaan liittyvän ikästrategian avulla. Parannusehdotuksina jakamisen tehostamiseksi mainittiin mestari-kisälli-suhteiden systemaattinen hyväksikäyttö, osastokohtainen tilaisuus toimittajan eläköityessä, ryhmätyöskentelyn lisääminen etenkin eri-ikäisten toimittajien välillä ja vanhemmilta kollegoilta kysymiseen rohkaisu. Tutkimus vahvistaa osaltaan tiedon (knowledge) ja hiljaisen tiedon (tacit knowledge) jakamisen tutkimusten malleja ja jäsennyksiä. Hiljaista tietoa pystytään jakamaan parhaiten vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi organisaatiossa tulisi vallita olosuhteet, jossa vuorovaikutus on mahdollisimman avointa. Vuorovaikutuksen avoimuutta voidaan parantaa kohentamalla ilmapiiriä, vähentämällä kiirettä ja järjestämällä tiloja vapaamuotoiselle keskustelulle. Hiljaisen tiedon jakamisen edistämiseksi organisaatioiden pitäisi myös lisätä työntekijöiden välistä yhteistyötä, jos se vain suinkin on mahdollista. Asiasanat (YSA): Hiljainen tieto, toimittajat, tietämyksenhallint