Tavoitteena toimiva työyhteisö : Tapaustutkimus työhyvinvoinnista ja sen edistämisen mahdollisuuksista

Tämä tutkimus on tapaustutkimus työhyvinvoinnista ja sen edistämisen mahdollisuuksista. Tutkimuksen kohteena oli kansainvälisen elektroniikan sopimusvalmistusyrityksen Suomessa sijaitseva pääkonttori. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa yritykselle yksityiskohtaista tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja työhyvinvoinnin edistämisen keinoista. Tutkimus on myös toimintatutkimus, joten pelkän tiedon tuottamisen sijaan, tavoitteena oli myös aktivoida tutkimuksen kohteena olleet työyhteisön jäsenet mukaan toiminnan kehittämiseen. Tutkimuksen avulla haluttiin saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät ovat yhteydessä työn mielekkyyteen ja kuormittavuuteen sekä miten tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimus oli osa toimipisteessä toteutettua Tavoitteena Toimiva Työyhteisö ­ kehitysprojektia ja edellä mainittujen kysymysten lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kehitysprojektin onnistumista. Aineisto tutkimukseen kerättiin fokusryhmäkeskusteluilla. Tilaisuuksissa keskusteltiin työn kuormitus- ja mielekkyystekijöistä sekä työyhteisön toiminnan kehittämisestä. Tarkoituksena oli, että tiimit miettisivät myös, mitä he itse tiiminä voisivat tehdä oman toimintansa kehittämiseksi ja tiimin jäsenten työhyvinvoinnin edistämiseksi. Nauhoitettujen keskusteluiden lisäksi aineistona käytettiin lappuja, joille tutkimukseen osallistuneet olivat kirjoittaneet työn mielekkyyteen ja kuormittavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Palaute tilaisuuksista sekä tiimien esimiehille tehty seuranta toimivat aineistona kolmannen tutkimuskysymyksen avaamiseen. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Työn mielekkyys- ja kuormitustekijöiden tarkastelu osoitti, että haasteellinen ja vaihteleva työ sekä hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit ovat tärkeitä tekijöitä työn mielekkyyden kannalta. Työn kuormitustekijät liittyivät puolestaan voimakkaasti toimintatapoihin, työn organisointiin ja tätä kautta johtamiseen ja esimiestyöhön. Suurimmalle osalle työn kuormitustekijöistä yhteistä oli se, että ne jollain tavalla vaikeuttivat tunnetta työn hallinnasta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työyhteisön toimintatavat vaikuttavat voimakkaasti siihen, koetaanko työn eri ominaisuudet työn kuormitus- vai mielekkyystekijöinä. Vaikka eri tiimien keskusteluissa esiin nousseet kehittämisen kohteet erosivat toisistaan, voitiin aineistosta erottaa koko työyhteisöä koskevia keskeisiä kehittämisen kohteita. Tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat työn määrällisen kuormittavuuden kohtuullistaminen, tiedonkulun parantaminen, työn joustojen sekä työrauhan lisääminen. Usein kehitysideat koskivat joko tiimin yhteisiä tai sen jäsenten henkilökohtaisia toimintatapoja. Osa esitetyistä kehitysideoista koski koko toimipistettä ja yrityksen toimintatapoja laajemmin. Näyttää siltä, että toimintaympäristön jatkuva muutos ja työn muuttunut luonne vaativat uusia toimintatapoja työn hallinnan ja tehokkaan organisoinnin mahdollistamiseksi. Tärkeintä kehittämisessä on kehittämisideoiden toteuttaminen. Projektin etenemisen tarkastelu osoitti, että konkreettisten kehitysideoiden aikaansaaminen sekä niiden johdonmukainen seuranta on oleellisia kehittämistyön onnistumisen kannalta. Myös esimiestyön tärkeys nousi voimakkaasti esiin kehittämisen onnistumisen kannalta. Asiasanat: Työhyvinvointi, työyhteisön kehittäminen, tietotyö, toimintatutkimus, tapaus-tutkimu