Työpajavalmentajien työ- ja yksilövalmentajakoulutus oppimisprosessina

Tutkimus tarkastellee Valtakunnallisen työpajayhdistyksen järjestämää työ- ja yksilövalmentajakoulutusta oppimisprosessina. Työ- ja yksilövalmentajakoulutus toteutettiin moduulimuotoisena täydennyskoulutuksena työpajojen henkilöstölle. Koulutus kesti puolitoista vuotta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, muuttuivatko työ- ja yksilövalmennuskoulutukseen osallistuneiden valmentajien työkäytänteet sekä koulutukseen osallistuneiden työpajaorganisaatioiden toimintatavat ja jos muuttuivat, niin kuinka. Näkökulmana on oppiminen ja oppimista tarkastellaan Järvisen ja Poikelan (2000) työssä oppimisen prosessimallin avulla. Työssä oppimisen prosessimallia sovelletaan tutkimuksen tulkintateoriana ja se esitellään taustateorioineen tutkimuksen teoreettisessa osuudessa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja sen aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Haastatteluja tehtiin kahdella työpajalla yhteensä 11, joista osa oli yksilö- ja osa ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin käyttämällä työssä oppimisen prosessimallia pohjana, teemoitellen analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto yksilön työn, yhteisen työn ja organisaation työn konteksteihin. Tämän jälkeen aineistosta haettiin eri oppimisprosessit. Oppimisprosesseista sosiaaliset prosessit toteutuivat suhteellisen hyvin, ainoa häiriökohta on yhteisen työn kontekstissa, jossa epävirallista tiedonvaihtoa kyllä tapahtuu, mutta tietoisesti yhteistä aikaa ei ole luotu. Reflektiivisissä prosesseissa on eniten häiriöitä; yhteisen työn ja organisaation työn kontekstissa reflektiota on tapahtunut vain koulutukseen osallistuneiden kesken. Kognitiiviset prosessit ovat löydettävissä kaikista työn konteksteista, samoin operationaaliset prosessit. Operationaalisissa prosesseissa organisaation työn kontekstissa on kokeiluvaihe menossa, mutta uudet toimintatavat eivät ole vielä ehtineen vakiintua. Selkeää yksittäistä suurta muutosta ei työ- ja yksilövalmentajakoulutuksen vaikutuksesta työpajoilla ollut tapahtunut. Muutokset kertyivät pienistä asioista, joista kasvoi suurempi kokonaisuus. Nämä kokonaisuudet voi tiivistää valmentajan oman ammatillisuuden kasvuksi, työ- ja yksilövalmentajien yhteistyön kiinteyden ja sujuvuuden lisääntymiseksi sekä uusien arviointimenetelmien testaamiseksi ja vaiheittaiseksi käyttöönotoksi. Näiden muutoksien taustalla vaikuttaa työpajatoiminnan perustehtävän kirkastuminen. Avainsanat: työpajatoiminta, työ- ja yksilövalmentajakoulutus, työssä oppimisen prosessimall