Keskusteleminen parisuhteessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella parisuhteessa elävien henkilöiden käsityksiä keskustelemisesta sekä sen merkityksestä parisuhteessa. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen, koska tutkittavien henkilökohtainen kokemusmaailma haluttiin nostaa esiin. Tiedonkeruun välineenä oli avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake. Lomakkeen kymmenellä kysymyksellä selvitettiin mistä parisuhteissa keskusteltiin, minkälaisia aiheita välteltiin, millaiset aiheet aiheuttivat konflikteja, sekä mistä vastaajat haluaisivat keskustella puolisonsa kanssa enemmän. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, kuinka tärkeä merkitys keskustelemisella parisuhteessa on, ja minkälaiset keskustelunaiheet yhdistävät puolisoja. Lisäksi kartoitettiin vastaajien käsityksiä kuuntelemisesta, yhteisymmärryksen saavuttamisesta, puolisoiden tasavertaisuudesta keskustelijoina, puolison tavoitteiden ymmärtämisestä sekä huumorin merkityksestä parisuhteessa. Tutkimukseen osallistui 32 parisuhteessa elävää henkilöä, 19 naista sekä 13 miestä. Vastaajat olivat iältään 19­67 ­vuotiaita, ja parisuhteet olivat vastaushetkellä kestäneet 0,5­32 vuotta. Suurin osa ilmoitti olevansa parisuhteeseensa erittäin tyytyväisiä. Suhteeseensa tyytymättömäksi ei ilmoittautunut kukaan. Vastauksia tarkasteltiin käyttäen apuna muun muassa Mary Anne Fitzpatrickin parisuhdetypologiaa sekä konstruktivistista viestinnän teoriaa. Yhdessä keskustelemista pidettiin tärkeänä. Puolisoja yhdisti joko keskusteleminen yleensä ottaen, tai sitten yhdistävät puheenaiheet kumpusivat parin yhteiselon kannalta tärkeistä asioista. Useat vastaajat painottivat puolison tuntemisen sekä yhteisen arvomaailman ja elämänkatsomuksen merkitystä tärkeänä puolisoja yhdistävänä tekijänä, joka luo suhteelle perustan. Naiset vaikuttivat tiedostavammilta suhteessa käytävien keskustelujen vaikutuksesta kumppaniin kuin miehet. Parisuhdetta ja sen tilaa käsitteleviä keskusteluja välteltiin etenkin nuorempien parien keskuudessa. Muitakin epävarmuutta suhteessa lisääviä aiheita välteltiin, samoin aiheita, joiden tiedettiin helposti johtavan konfliktiin. Arkielämässä puolison kuuntelemista hankaloitti usein keskittymisen puute, vaikka kuuntelutaitoihin oltiinkin muuten pääosin tyytyväisiä. Naiset antoivat puolisolleen herkemmin palautetta viestinnän onnistumisesta. Miehet eivät puolestaan aina olleet varmoja, olivatko ymmärtäneet puolisoaan. Naisten keskustelukäyttäytymiselle vaikutti olevan tunnusomaista vastuun ottaminen keskustelutilanteesta sekä puheenaiheiden käsittelystä. Huumori oli kaikkien vastaajien mielestä tärkeä osa parisuhdetta ja suhteessa tapahtuvaa viestintää. Asiasanat: parisuhde, viestintä, tyytyväisyys, keskustelemine