Euroopan talous- ja rahaliiton laajentuminen Keski- ja Itä-Eurooppaan

Toukokuussa 2004 Euroopan unionin Keski- ja Itä-Euroopan laajentuminen toteutui. Liittyessään Euroopan unioniin nämä maat ovat samalla sitoutuneet osallistumaan Emuun tulevaisuudessa. Näin ollen Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekin Tasavalta, Unkari ja Viro voidaan nähdä potentiaalisimpina Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) uusina jäseninä. Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan talous- ja rahaliiton laajentumismahdollisuuksia. Jotta tätä voidaan tutkia, on ensin selvitettävä onko liitto toimiva nykyisellä rakenteellaan. Tutkielmassa pohditaan täyttääkö Emu perinteisen Optimaalisen valuutta-alueen teorian kriteerit. Usein käytetty malli Euroopan talous- ja rahaliiton arvioimiseen on juuri optimaalisen valuutta-alueen (OVA) teoria, jonka kehittivät Robert Mundell, Ronald McKinnon, ja Peter Kenen 1960-luvulla. Vaikka OVA­teoria on monesti sen kehittämisen jälkeen todettu epäkäytännölliseksi, on se kuitenkin ollut hyvä perusta myöhemmälle tutkimustyölle. Tutkielmassa esitellään Pekka Mannosen (1994) Optimaalisen valuutta-alueen teoriasta kehittämä malli, jossa käsitellään valuuttaunionin sopeutumista talouden häiriöihin. Siinä on laajennettu perinteisen teorian yksisektorinen malli monisektoriseksi. Seuraavaksi esitellään optimaalisen valuutta-alueen teoriaan kohdistuvaa kritiikkiä. Tämä voidaan nähdä relevanttina osana tutkielmaa, sillä kritiikki antaa valmiuden ymmärtää paremmin OVA­teorian käytännön toimivuutta Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) mittarina. Tutkielmassa analysoidaan kirjallisuuskatsauksena Emua ja sen laajentumista. Euroopan talous- ja rahaliittoa on tutkittu myös monella empiirisellä menetelmällä. Tässä tutkielmassa esitellään niistä mm. Bayoumin sekä Eichengreenin (1996) muodostama OVA-indeksi ja Fidrmucin sekä Korhosen (2004) tekemä meta-analyysi 30:stä julkaisusta, jotka koskettavat Keski- ja Itä-Euroopan laajentumista. Tutkielmassa viimeisessä osiossa esitellään Maastrictin sopimuksen mukaiset kriteerit, joiden avulla tarkastellaan Keski-ja Itä-Euroopan maita. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida rahaliiton laajentumista sekä siitä seuraavia hyötyjä ja haittoja. Tutkimusongelman laajuudesta johtuen, on tutkimuksessa tarkemmin tarkasteltu kahta Keski- ja Itä-Euroopan maata, Puolaa ja Slovakiaa. Tutkielman tavoite on realistisesti ja mahdollisimman monipuolisesti selvittää, mitkä ovat Puolan ja Slovakian mahdollisuudet olla Euroopan talous- ja rahaliiton täysjäseniä lähitulevaisuudessa. Tutkielman tavoitteeseen päästään kokoamalla yhteen kyseisten maiden talouden indikaattoreiden uusimmat arvot ja analysoimalla näitä. Tutkimuksessa havaittiin, että monet tutkijat uskovat yhteisen valuutan tuovan Keski- ja Itä-Euroopan maille lisää kaupankäyntiä muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Yhteisen valuutan lisäisi kansantalouksien varallisuutta ja parantaisi elintasoa. Sen avulla eliminoitaisiin rahan vaihdon kustannukset ja tehostettaisiin sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä toisi tehokkuusvoittoja, mutta myös kustannuksia. Slovakian ongelmakohdat tällä hetkellä ovat inflaatio ja budjettivaje. Nämäkin kriteerit sen uskotaan kuitenkin täyttävän niin, että Slovakia voisi liittyä Euroopan talous- ja rahaliittoon 2009. Puolan suurimpana ongelmana voidaan nähdä sen poliittinen epävarmuus. Tutkielman mukaan on todennäköistä, että ensimmäinen Keski- ja Itä-Euroopan maa talous- ja rahaliitossa, on joku muu kuin Puola tai Slovakia. Asiasanat: Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) laajentuminen, Optimaalinen valuutta-alue, Keski- ja Itä-Euroopan maat, meta-analyys