Kunnon miehiä vai tolkuttomia tovereita? Maskuliinisuuksia naisten kirjeissä neuvontapalstalle 1950-1980 luvuilla

Tutkielma käsittelee maskuliinisuuksia neuvontapalstalle osoitetuissa naisten kirjeissä. Tutkimusai-neistoni on tuottanut Eeva- lehdessä vuosina 1944-­1984 ilmestynyt neuvontapalsta, jota sanottiin Leelian Lepotuoliksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia maskuliinisuuden kuvauksia naisten kirjeissä on löydettävissä ja miten naiset arvottavat maskuliinisuutta omasta näkökulmastaan käsin. Tutkielmallani olen lisäksi pyrkinyt selvittämään, minkälaista maskuliinisuutta aineistossani kätkeytyy naisten käyttämien ilmaisujen, kuten "kunnon mies", "unelmien prinssi", "herra", "juoppo" ja "naissankari" taustalle. Teoreettismetodologisena lähestymistapana aineistoon on käytetty kulttuurista tekstintutkimusta, jossa myös sukupuoli ymmärretään kulttuurisena jäsennyksenä. Tutkimuksen lähtöoletuksena on, että naiset rakentavat omalta osaltaan maskuliinisuuksia ja toimivat maskuliinisuuksien merkitsijöinä, määrittelijöinä ja arvottajina. Oletuksena on, että naisten neuvontapalstalle kirjoittamat kirjeet tuottavat erilaista käsitystä maskuliinisuuksista, ja ne eroavat esimerkiksi miesten keskinäisissä käytännöissä ja miehisten instituutioiden kuten armeijan ja urheilun tai eri medioiden tuottamasta maskuliinisuuksista. Naisten teksteissä tuottamien maskuliinisuuksien analyysissä on hyödynnetty kriittisen miestutkimuksen teoriaa ja sekä naisten että miesten omaelämäkerroista tehtyä miehiä koskevaa tutkimusta. Tutkimusmetodeina on käytetty teemoittelua ja luokittelua, joka kohdistettiin kirjeiden tekstien rakentamiin maskuliinisuuksiin. Maskuliinisuudet on jaettu neljään luokkaan, jotka ilmentävät neljää erityyppistä maskuliinisuutta: normatiivista maskuliinisuutta, alistavaa maskuliinisuutta, ideaalista maskuliinisuutta ja torjuttua maskuliinisuutta. Nämä maskuliinisuudet on jaoteltu negatiivisiksi ja positiivisiksi naisten kokemusten perusteella. Lisäksi maskuliinisuudet on jaoteltu tavallisiin ja epätavallisiin sekä positiivisen että negatiivisen maskuliinisuuden osalta. Tutkimuksen tuloksena on, että naisten neuvontapalstalle kirjoittamissa kirjeissä maskuliinisuus näyttäytyy moninaisena ja naiset osallistuvat aktiivisesti miesten maskuliinisuuksien rakentamiseen ja luokitteluun. Maskuliinisuus ilmenee naisten kannalta ristiriitaisena. Maskuliinisuuteen liittyy naisten kannalta positiivisia ja negatiivisia puolia. Väkivaltaisuus, joka liitetään maskuliinisuuteen, näyttäytyy naisten kannalta aina negatiivisena. Neuvontapalstat ovat olleet naisille kanava tuoda esiin parisuhdeväkivaltaa ennen kuin väkivallasta on voitu puhua yleisesti julkisuudessa. Jatkossa tätä samaa tutkimusnäkökulmaa olisi mielekästä hyödyntää uudempiin naisten kirjoittamiin teksteihin, joissa esiintyy kuvauksia miehistä. Sosiaalityön kannalta maskuliinisuuden tutkimusta olisi hyvä jatkaa ja laajentaa. Voisiko esimerkiksi miesten kanssa tehtävässä sosiaalityössä esimerkiksi kriminaalihuollossa hyödyntää tietoa maskuliinisuuden kulttuurisesta rakentumisesta ja tukea positiivisen maskuliinisuuden rakentamista osaksi asiakkaan identiteettiä, vaikka kriminaalihuoltotyössä. Asiasanat: Maskuliinisuus, neuvontapalsta, naistenlehde