Kun elämästä puuttuu tekstitys- luku- ja kirjoitustaidottomana muukalaisena Suomessa

Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien arkea Suomessa, sekä heidän antamia merkityksiä luku- ja kirjoitustaidottomuudelle. Tarkastelun kohteena ovat myös lähtömaan elinolosuhteet ja niiden vaikutus luku- ja kirjoitustaidottomuuden merkityksellistämiseen Suomessa. Yhteiskunnallinen kotouttamiskeskustelu toimii tämän tutkielman taustana. Pro gradu- tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen osio koostuu teemahaastatteluina kerätystä haastatteluaineistosta. Haastateltavia oli kuusi ja he olivat eri- ikäisiä luku- ja kirjoitustaidottomia pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Haastatteluaineiston analyysinä toimii teemoittelu ja merkitystenantojen tarkastelu. Tutkielma noudatti aineistolähtöisen tutkimuksen kaavaa ja teoreettinen viitekehys muodostui vasta tutkimuksen edetessä. Lopulliseksi viitekehykseksi muodostuivat muukalaisuuden teoriat, joita keskustelutetaan haastatteluaineiston kanssa. Haastatteluaineistoa peilataan kotouttamiskeskusteluun, joka on yksi tutkielman teemoista, vaikka tämän osan merkitys tutkielman edetessä väheni. Olennaiseksi teemaksi sitä vastoin nousi yksinäisyys/ muukalaisuus- teema. Kielitaidottomille yksin jääminen saattaa merkitä kielitaidottomaksi jäämistä. Ilman kontakteja suomalaiseen valtaväestöön, uutta kieltä on mahdoton oppia puhumaan, saati sitten kirjoittamaan. Merkityksellistä oli myös todeta, että luku- ja kirjoitustaidottomuus on monesti viranomaisverkostolle raskaampi taakka kuin luku- ja kirjoitustaidottomalle itselle. Pakolaisena maahan tulleella on monia traumoja takanaan eikä luku- ja kirjoitustaidottomuus tästä syystä näyttäydy vaikeimpana ongelmana. Luku- ja kirjoitustaidottomuuteen suhtaudutaan käytännöllisyyksistä käsin ja tästä syystä luku- ja kirjoitustaidottomuuden tuottamia vaikeuksia ratkaistaan arjessa hyvin käytännöllisin ratkaisukeinoin. Haastateltavia mietityttävät enemmän esimerkiksi kotimaahan jääneet perheenjäsenet ja yksin jääminen. Tutkielman tarkoitus on tuoda sellaisen erityismaahanmuuttajaryhmän ääni kuuluville, jota ei ole aikaisemmin Suomessa kuultu. Tietoyhteiskunnissa ei haluta puhua luku- ja kirjoitustaidottomuudesta, koska huomattavasti tutumpi keskustelun aihe on esimerkiksi medialukutaidon kehittäminen. Meidän on vaikea tavoittaa luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajan maailmaa. Avainsanat: Luku- ja kirjoitustaidottomuus, maahanmuuttajat, muukalaisuus, kotouttamine