Oppimisvalmiudet ja niihin vaikuttavat tekijät työttömillä työnhakijoilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työvoimapoliittiselle ohjaavan koulutuksen kurssille osallistuneiden työttömien työnhakijoiden käsityksiä itsestään oppijina ja sitä, onko itsetunto yhteydessä käsitykseen itsestä oppijana. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään onko työttömillä työnhakijoilla lukemiseen liittyviä ongelmia ja onko henkilön käsityksillä itsestään oppijana ja lukivaikeustesteissä menestymisen välillä havaittavissa yhteyttä. Tutkimusaineisto kerättiin Cimson Oy:n ohjaavan koulutuksen kursseilta keväänä 2005. Testistön teki 87 henkilöä, joista noin kolmasosa oli miehiä ja loput naisia. Ikäjakauma oli 17 vuodesta 57 vuoteen. Testistö sisälsi useita lukemista mittaavia testejä ja yhden oppimiskäsityksiä mittaavan testin. Oppijoiden käsityksiä kompetenssistaan ja itsetunnostaan mitattiin kyselylomakkeella (Scheinin ym. 2000) ja lukivaikeutta Niilo Mäki Instituutin seulontatestillä (Holopainen ym. 2004), Tarzan-testillä (Lahti & Mynttinen, julkaisematon) sekä Hierarkia-testillä (Lyytinen & Lehto 1998). Tutkimushenkilöistä reilulla puolella tulokset jäivät alle standardipistemäärän osassa lukemista mittaavista testeistä. Noin kymmeneltä prosentilta tulokset jäivät alle standardipistemäärän lähes kaikissa tehtävissä, mikä on melko suuri määrä. Vain 31 prosenttia vastanneista suoriutuivat testistä niin, ettei mikään testeistä tai tehtävistä jäänyt alle standardoidun ”normaalin” rajan. Täysin samanlaisella testikokonaisuudella ei ole aikaisemmin mitattu ryhmiä, joten tuloksille ei löydy suoraa vertailukohtaa. Kuitenkin vertailtavilla olevilta osin tulokset vastaavat pitkälti aikaisempia tuloksia, joskin tämän testin tulokset ovat hieman heikompia dekoodaustaitojen osalta. Tässä tutkimuksessa käsityksellä omasta itsetunnosta ja tekstinymmärtämistä mittaavien testien tuloksilla ei ollut vahvaa positiivista korrelaatiota. Tämä on yllättävä tulos, koska useimmissa tutkimuksissa juuri näiden tekijöiden väliltä on löytynyt yhteyttä. Koehenkilöistä suurimmalla osalla oli negatiivinen käsitys lasku- ja kirjoitustaidostaan. Positiivisin kuva henkilöillä oli sosiaalisista valmiuksistaan ja puhumisen taidoistaan. Noin puolet henkilöistä arvioi lukutaitonsa hyväksi, mikä poikkeaa jonkin verran lukitestien tuloksista. Lukutaito arvioitiin jopa hieman lukutestien tuloksia paremmiksi, kun taas kirjoitustaito arvioitiin heikommaksi mitä sanelutestien tulokset osoittivat. Tutkimustulosten perusteella voisi päätellä, että jatkossakin työvoimapoliittisessa koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota lukemisen vaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin, sekä huomioida, että kursseilla harjoitetaan myös opiskelijoiden kirjallisen materiaalin tuottoa. Uskoisin, että harjoittelun kautta itsevarmuus myös tällä alueella kasvaisi. Avainsanat: dysleksia, työttömyys, lukitestit, itsetunto ja minäkäsitys