Luokanopettajakoulutus ja kyläkoulut. Millaiset valmiudet luokanopettajakoulutus antaa kyläkoulun opettajana toimimiseen?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset valmiudet luokanopettajankoulutus antaa kyläkoulun opettajana toimimiseen ja vertailla sitä, miten valmistuvat luokanopettajaopiskelijat eri opettajankoulutuslaitoksissa ympäri Suomea kokevat sen, miten opettaminen kyläkoulussa on huomioitu koulutuksessa. Näitä kokemuksia vertaamme kyläkoulussa toimivan vastavalmistuneen luokanopettajan näkemyksiin siitä, kuinka riittäviä luokanopettajakoulutuksen aikana saadut valmiudet ovat olleet. Tutkimuksessa selvitämme myös, miten eri opettajankoulutuslaitokset ovat käsitelleet kyläkoulujen erityispiirteitä opettajana toimimiselle ja miten opettajankoulutuslaitokset eroavat toisistaan sen suhteen. Tutkimuksessamme on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen, teemahaastattelun sekä opettajankoulutuslaitosten opinto- ja harjoitteluoppaiden avulla. Sähköinen kyselylomake lähettiin Suomen kaikkien suomenkielisten opettajankoulutuslaitosten (Helsinki, Hämeenlinna, Savonlinna, Joensuu, Lapin yliopisto, Oulu, Rauma, Turku ja Jyväskylä) vuonna 2001 opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 175 opiskelijaa. Teemahaastattelu tehtiin vastavalmistuneelle kyläkoulussa toimivalle luokanopettajalle. Tutkimamme vuonna 2001 opintonsa aloittaneille voimassa olleet opinto- ja harjoitteluoppaat saimme opettajankoulutuslaitoksilta. Kvantitatiivinen tutkimusosuus käsiteltiin tilastollisin menetelmin (faktorianalyysi, frekvenssit, yksisuuntainen varianssianalyysi, ristiintaulukointi). Kvalitatiivisen tutkimusosuuden teemahaastattelu sekä kyselylomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla ja opinto- ja harjoitteluoppaille tehtiin sisällönanalyysi. Tutkimuksemme perusteella nykyinen luokanopettajakoulutus ei juurikaan vastaa kyläkoulussa opettamisen haasteisiin. Koulutuksen aikana ei aiheeseen perehdytä opintokokonaisuuksissa tuskin laisinkaan, eivätkä kyselyyn vastanneet opiskelijat tämän vuoksi mielestään saaneet koulutuksessaan tarpeeksi tietoa kyläkoulussa opettamisesta. Tämä näkyi opiskelijoiden epävarmuutena kyläkoulussa opettajana toimimiseen tarvittavien valmiuksien suhteen. Vastanneista opiskelijoista 40 prosenttia onkin sitä mieltä, ettei heillä ole tarpeeksi valmiuksia toimia kyläkoulun opettajana. Vastanneista 34 prosenttia ei osaa sanoa ja vain 26 prosenttia on sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi valmiuksia opettajankoulutuksen pohjalta. Myöskään kyläkoulussa toimiva vastavalmistunut luokanopettaja ei koe saaneensa luokanopettajakoulutuksessa tarpeeksi valmiuksia kyläkoulussa opettamiseen. Tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että tällä hetkellä painotus luokanopettajakoulutuksessa on taajamakouluissa opettamiseen ohjaamisella. Kyläkouluun opettajaksi meneminen voi tämän vuoksi tuntua vastavalmistuneesta opettajasta liian vieraalta. Tällainen kehitys voi johtaa pidemmän päälle siihen, ettei päteviä opettajia kyläkouluihin hakeudu. Asiasanat: kyläkoulut, opettajankoulutus, luokanopettajakoulutus, valmiude