Rahasta vai rakkaudesta - vapaaehtoistyötä Tampereen Pyrinnössä

Ihmiset ovat nykyään aktiivisempia harrastuksissaan ja elämystenetsinnässään kuin koskaan aikaisemmin, ja vastoin yleistä uskomusta myös vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on lisääntynyt. Vapaaehtoistyöstä ollaan siis edelleen kiinnostuneita, mutta tämän ajan ilmiönä on se, että pitkäaikainen sitoutuminen ei enää motivoi. Liikuntajärjestöjen kokemusten mukaan ihmiset ovat yhä useammin mukana ”pätkätoimijoina”. Vaikka kiinnostus vapaaehtoistyöhön on vastoin yleisiä oletuksia ollutkin viime aikoina siis kasvussa, kautta aikojen ollaan kuitenkin myös oltu huolissaan seurojen ja vapaaehtoisuuden tilasta. Myös Tampereen Pyrintö on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen sitoutumattomuuden ja on huolissaan erityisesti johtokunnissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vapaaehtoistyötä tekevien henkilöiden, Tampereen Pyrinnön lajijaostojen johtokuntien jäsenten mielipiteitä motivaatiosta, motivoinnista, sitoutumisesta ja palkitsemisesta suhteessa erityisesti johtokunnissa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Tutkimuksessa käsiteltiin vapaaehtoistyötä myös yleisemmällä tasolla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena; tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto kerättiin haastattelemalla lajijaostojen edustajia. Tutkimuksesta toivottiin saatavan apuväline Pyrinnön johdolle motivoinnin ja palkitsemisen kehittämiseen. Tutkimuksessa selvisi, että vapaaehtoistyön tekemisessä kyse on odotetusti sisäisestä motivaatiosta, ja näin ollen yleistettävien motivointikeinojen löytäminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Ulkoinen palkitseminen saattaa joissain tapauksissa jopa vähentää toimijoiden motivaatiota. Haastateltavat eivät olleet mukana myöskään erityisesti vapaaehtoistyön tekemisen vuoksi, vaan joko lastensa tai itselle rakkaan lajin vuoksi. Tutkimuksessa löydettiin kuitenkin keinoja, joilla voitaisiin esimerkiksi rohkaista ihmisiä tulemaan mukaan toimintaan; esimerkiksi mahdollisemman avoimen linjan pitämisellä johtokunnissa ja ottamalla heti kontaktia vanhempiin heidän lastensa tullessa mukaan toimintaan. Haastatellut henkilöt tyrmäsivät rahalliset korvaukset vapaaehtoistyön yhteydessä; ajatus palkallisesti johtokunnasta ei saanut kannatusta. Haastatteluissa päin vastoin korostettiin, että huomiota ei niinkään tulisi kiinnittää johtokuntiin, vaan aktiivisten talkoolaisten motivointiin ja mukana pitämiseen. Nämä olivat niitä henkilöitä, joita ilman mitään ei saataisi aikaan, ja näin ollen heitä tulisi kiittää ja palkita säännöllisesti. Haluttiin myös korostaa sitä, että vapaaehtoistyötä voi tehdä, vaikka ei olisikaan johtokunnan jäsen. Jos johtokunnassa kuitenkin oltiin mukana, jonkinlaisen konkreettisenkaan palkitsemisen vaikutusta motivaation ei kiistetty; sen arveltiin osaltaan jopa lisäävän sitoutumista. Tällöin ei puhuttu kuitenkaan rahallisesti suurista summista, vaan esimerkiksi seuran verryttelyasusta tai vastaavasta. Hakutermit: vapaaehtoistyö, motivaatio, sitoutuminen, palkitsemine