Lukiolaisten kokema kouluahdistuneisuus, kouluilmapiiri ja hyvinvointi elämässä

Hakutermit: ahdistus, pelko, kouluahdistuneisuus, lukiolaiset, ilmapiiri, hyvinvointi Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lukiolaisten kokemuksia kouluun liittyvästä ahdistuneisuudesta, koulun ilmapiiristä sekä hyvinvoinnista elämässä yleensä. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tilanteet lukiossa ja missä määrin aiheuttavat ahdistuneisuutta sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä ahdistuneisuuden kokemuksiin lukiossa. Myös sukupuolen ja iän yhteyttä kouluahdistuneisuuden kokemuksiin tutkittiin. Lisäksi vertailtiin kolmea eri lukiota kouluahdistuneisuuden, kouluilmapiirin, koulumenestyksen sekä elämän hyvinvoinnin osalta. Lopuksi tarkasteltiin koulussa koetun ahdistuneisuuden yhteyttä lukiolaisten hyvinvointiin elämässä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kahden tamperelaisen sekä yhden Tampereen lähikunnan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta keväällä 2005. Yhteensä kyselyyn vastasi 286 opiskelijaa, joista 145 oli tyttöjä, 138 poikia. Lukioittain vastaajamäärät vaihtelivat huomattavasti. Aineisto käsiteltiin kvantitatiivisesti SPSS 10.1 tilasto-ohjelman avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin jakaumien ja korrelaatiokertoimien tarkastelua, t-testejä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä. Pääkomponenttianalyysin pohjalta muodostettiin viisi ahdistuneisuuden summamuuttujaa: 1. Epäonnistuminen ja väärin vastaaminen, 2. esiintyminen ja mielipiteen ilmaiseminen, 3. koulun sosiaaliset suhteet, 4. kokeet sekä 5. vanhempien suhtautuminen. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Spielbergerin (1966, 1972) näkemys kouluahdistuneisuudesta tilanneahdistuneisuutena sekä hänen ajatuksensa siitä, että ahdistuneisuus ilmenee sekä piirre että tilannetasolla (state­trait model of anxiety). Näin ollen tutkimuksessa pitäydyttiin kognitiivisessa sekä piirreteoreettisessa ahdistuneisuuden tulkinnassa. Tulosten mukaan eniten ahdistuneisuutta lukiolaisille aiheuttivat koulussa epäonnistuminen ja väärin vastaaminen sekä esiintyminen ja mielipiteen ilmaiseminen. Koulun sosiaaliset suhteet eivät näyttäneet aiheuttavan paljonkaan ahdistusta. Tytöillä esiintyi lähes kaikkien summamuuttujien osalta tilastollisesti merkitsevästi enemmän ahdistusta kuin pojilla. Ainoastaan vanhempien suhtautumiseen liittyvää ahdistusta esiintyi enemmän pojilla, vaikka tulos ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Yhden hyvinvointimuuttujan, ahdistuneisuuden, osalta löytyi tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä. Tytöt olivat elämässä yleensäkin selvästi ahdistuneempia kuin pojat. Ikä ei tutkimusaineistossa vaikuttanut merkittävästi ahdistuneisuuden kokemuksiin. Ahdistuneisuuden ja elämän hyvinvoinnin osalta ei tullut esiin eroja lukioiden välillä. Sen sijaan ilmapiirin ja koulumenestyksen osalta eroja löytyi. Lukiossa, jossa ilmapiiri koettiin tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin muissa lukioissa, myös koulumenestys oli selvästi parempi. Myös kilpailuhenkisyyttä esiintyi tässä lukiossa keskiarvojen perusteella enemmän kuin muissa. Taustamuuttujista erityisesti viihtyminen koulussa, ystävien määrä sekä oma, positiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin olivat negatiivisessa yhteydessä ahdistuneisuuden kokemuksiin. Niin ikään omat tavoitteet koulunkäynnissä olivat kaikilta osin negatiivisessa yhteydessä ahdistuneisuuteen. Vanhempien odotukset olivat positiivisessa yhteydessä erityisesti kokeisiin sekä vanhempien suhtautumiseen liittyvään ahdistuneisuuteen. Opettajien asettamilla menestymisen paineilla sekä kannustuksella oli myös selkeä yhteys lukiolaisten kokemaan ahdistuneisuuteen koulun eri tilanteissa. Paineet lisäsivät ahdistuneisuutta, kannustus taas vähensi. Koulun ilmapiirillä oli selkeä yhteys lukiolaisten kokemaan ahdistuneisuuteen. Ainoastaan esiintymiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen liittyvään ahdistuneisuuteen ilmapiirillä ei ollut yhteyttä. Tärkeimmät ahdistuneisuuteen yhteydessä olevat yksittäiset ilmapiirimuuttujat olivat opetuksen laatu sekä koulusta saatu huolenpito, tuki ja auttaminen (oppilaiden huomioon ottaminen). Lukiolaisten koulussa koetulla ahdistuneisuudella ja sen kaikilla osa-alueilla havaittiin tutkimuksessa tilastollisesti erittäin merkitsevät yhteydet koettuun hyvinvointiin elämässä. Mitä paremmin lukiolaiset kokivat voivansa elämässään, sitä vähemmän he kokivat myös ahdistuneisuutta koulun eri tilanteissa