Lonkkamurtumapotilaiden hoitokustannusten vertailu vastaavuuspistemäärään perustuvalla menetelmällä

Hakutermit: hoitokäytäntö, kustannusjakauma, rekisteriaineisto, ydinestimointi, yleistetty vastaavuuspistemäärä Lonkkamurtumat ovat yksi yleisimmistä vanhusten elämänlaadun huononemiseen johtavista syistä ja niiden hoidon kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Hoidon kustannukset ovatkin eräs tärkeä mittari hoitokäytäntöjä vertailtaessa. Tässä tutkielmassa kustannuksia vertaillaan sairaanhoitopiirien tasolla, koska suurin osa lonkkamurtumien hoidoista muodostuu erilaisista jatkohoidoista, jotka eivät ole sairaalakohtaisia. Tutkimusaineisto, joka on saatu yhdistelemällä ja muokkaamalla useiden eri rekisterien tiedoista, koostuu kaikista tietyt kriteerit täyttävistä ensimmäisen kerran lonkkansa murtaneista potilaista (16 881 tapausta) vuosilta 1998 - 2001. Työssä kehitellään vastaavuuspistemäärän (propensity score) käyttöön perustuvaa tutkimustekniikkaa terveydenhuollon yksiköiden kustannusten vertailuun sopivaksi menetelmäksi, mikä on uusi lähestymistapa tällä sovellusalueella. Teoreettisen kehittelyn rinnalla menetelmää sovelletaan Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien vertailuun. Havaitaan, että erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannukset poikkeavat merkittävästi toisistaan. Menetelmä tarjoaa hyvän lähtökohdan myös kustannuksiltaan erilaisten ryhmien potilasrakenteen tarkasteluun. Työssä tutkitaan myös usean sairaanhoitopiirin samanaikaiseen vertailuun soveltuvaa yleistettyä vastaavuuspistemäärää. Lisäksi tarkastellaan potilaiden ryhmittelyä kustannusjakauman perusteella. Tässä esitetyillä menetelmillä voidaan toteuttaa suoraviivaisesti Suomen kaikkien sairaanhoitopiirien väliset kustannusvertailut. Saatujen tulosten tulkitseminen hoitokäytäntöjen ja hoidon tulosten kannalta on mielenkiintoinen jatkoaihe. Näkyvätkö kustannuserot esimerkiksi hoitotuloksissa? Monista kiinnostavista jatkotutkimusten aiheista mainittakoon esimerkiksi yleistetty vastaavuuspistemäärä, ydinestimaattorin harha ja vastaavuuspistemäärän käyttö ryhmittelyssä