Yhteisöt aktiivisten vapaaehtoisten sosialisaatiossa ja oppiminen vapaaehtoistoiminnassa

Hakutermit: vapaaehtoistoiminta, yhteisö, sosialisaatio, yhteisöllisyys, kolmas sektori, posttekstuaalisuus Tutkimukseni keskustelee vapaaehtoistoiminnasta ja kolmannen sektorin yhteisöllisyydestä Suomessa. Lähden liikkeelle siitä, että vapaaehtoistoiminta on tärkeä voimavara vastaten joustavasti erilaisiin yhteiskunnallisiin, paikallisiin ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kysymyksiäni on kaksi: millaisissa yhteisöissä aktiiviset vapaaehtoiset ovat eläneet ja kasvaneet? Keskityn tarkastelemaan lähinnä perheen, paikallisyhteisön ja vertaisryhmien osuutta aktiivien sosialisaatiossa. Toinen kysymykseni liittyy vapaaehtoistoiminnan moraaliseen vaikutukseen. Mitä vapaaehtoiset kertovat oppineensa toimintaan osallistumisen myötä; onko vapaaehtoistoiminta syventänyt heidän moraalista tietoisuuttaan ? Koska vapaaehtoistoiminnan kenttä on tänä päivänä laaja ja monipuolinen, hankin aineistoni haastattelemalla 10 aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan osallistuvaa henkilöä. Jotta tutkimuksen tulokset eivät profiloituisi vain yhden järjestön erityispiirteiden mukaan, kaikki haastateltavat on valittu eri järjestöistä ja erilaisista vapaaehtoistoiminnan muodoista. Mukana on sekä perinteisen lähiyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan aktiiveja että uudemmissa globaaleissa kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöjä. Tarkastelen aineistoani posttekstuaalisesta näkökulmasta käsin, jonka mukaan tekstin nähdään sisältävän väylän sekä konkreettisiin tosiasioihin että tulkintoihin, joita luodaan puheessa. Muodostan vapaaehtoisten elämänkerroista pelkistettyjä tarinatiivistelmiä, joista käy ilmi vapaaehtoisten elämänkerran rakenteelliset reunaehdot. Tämän osan analyysista teen realistisesta näkökulmasta. Lisäksi analysoin haastateltavien tulkintoja diskursiivisesta näkökulmasta. Yhdistän lopuksi molemman analyysin tulokset. Perinteiseen vapaaehtoistoimintaan osallistuvien elämänkerroissa oli erityisesti esillä taloudellinen puute, tiiviit sisaruussuhteet ja kokemus rakastavasta äidistä. Kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuvilla korostuivat sen sijaan lähipiirin ideologisten esikuvien ja innostavien ystävien vaikutus. Vapaaehtoiset kertoivat oppineensa toimintansa parissa ennen kaikkea arkista palvelua, konkreettisia käytännön taitoja sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutus- taitoja. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ei tuottanut niinkään uusia arvosisältöjä elämään, vaan vahvisti ja tarkensi olemassaolevia moraalisia näkökantoja