Työ ja sosiaalinen aktiivisuus. Tutkimus työllisen työvoiman osallistumisesta vapaaehtoistyöhön ja vanhusten hoivaan eräissä Euroopan maissa

Hakutermit: työllinen työvoima, formaali työ, informaali työ, vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyö, hoiva, sosiaalinen aktiivisuus Tutkielmassa tarkastellaan työllisen työvoiman osallistumista vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyöhön sekä vanhusten ja sairaiden sukulaisten hoivaan seitsemässä Euroopan maassa, joita ovat: Suomi, Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Espanja, Unkari ja Puola. Tarkoituksena on selvittää, mitkä yksilölliset, sosiaaliset ja työhön liittyvät tekijät miehillä ja naisilla vaikuttavat sosiaaliseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa analysoidaan rinnakkain vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyöhön sekä vanhusten ja sairaiden sukulaisten hoivaan osallistumista. Näillä osallistumisen muodoilla on omat erityispiirteensä ja niistä johtuvat käytäntönsä. Tutkimuksessa selvitetään kyseisten sosiaalisen toiminnan muotojen osallistumisaktiivisuudessa ja osallistumiseen vaikuttavissa tekijöissä ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tuloksia verrataan maittain olettaen, että yhteiskuntien erilaisilla kulttuurisilla, sosiaalisilla ja institutionaalisilla rakenteilla on yhteys osallistumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Sosiaalisen aktiivisuuden (osallistumisen) kasaantumisen selvittämiseksi tarkastellaan sitä, onko toimiminen vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyössä yleisempää henkilöille, joilla on kokemusta osallistumisesta, jotka toisin sanoen työskentelevät myös vanhusten ja sairaiden hoivan parissa. Tutkimusaineistona on Euroopan Unionin jäsenmaissa vuonna 2000 ja silloisissa kandidaattimaissa vuonna 2001 toteutetut työtä ja työolosuhteita kartoittavat survey-tutkimukset, jotka on tuottanut European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions-säätiö. Aineisto on analysoitu ristiintaulukointia, tilastollisen merkitsevyyden testausta sekä logistista regressioanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen tulosten mukaan työlliseen työvoimaan kuuluvien osallistumisessa vapaaehtois-ja hyväntekeväisyystyöhön sekä omaisten hoivaan on merkittäviä sukupuolten välisiä ja maakohtaisia eroja. Erilaisilla työn piirteillä on vaikutusta osallistumiseen. Työajan pituus ja vaikutusmahdollisuus työaikaan ovat yhteydessä erityisesti hoivatyöhön osallistumiseen, työajan säännöllisyys vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyöhön osallistumiseen. Myös ikä ja lasten lukumäärä vaikuttavat osallistumiseen. Vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön tekeminen sekä hoiva osoittautuivat yleisemmäksi vanhempien ikäluokkien kohdalla. Tulosten mukaan suurelle osalle työssäkäyviä, joiden kotitaloudessa elää alle 15-vuotiaita lapsia on todennäköisempää osallistua vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyöhön, kun taas hoivatyö on yleisempää henkilöille, joiden kotona ei asu lapsia. Tutkimuksen perusteella löydettiin myös merkkejä aktiivisuuden kasaantumisesta