Työhyvinvointi strategisen ja käytännön tason ilmiönä

Hakutermit: työhyvinvointi, työkykyä ylläpitävä toiminta, työntekijä, toimihenkilö, kuormittuminen, poissaolot Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työhyvinvointia sekä strategisella että käytännön tasolla. Kirjallisuuden avulla selvitettiin miten yksilön ja työyhteisön hyvinvointia on tarkasteltu henkilöstöstrategian ja johtamisen näkökulmasta sekä miten työhyvinvointia voidaan tukea työkykyä ylläpitävän toiminnan keinoin. Empiirisen osuuden tavoitteena oli selvittää miten työhyvinvointi ilmenee käytännön tasolla työyhteisön arjessa henkilökunnan kuvaamana. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella avoimen kysymyksen avulla. Tarkennetut tutkimuskysymykset käsittelivät työpäivän kulkua yhden tai useamman työyhteisön jäsenen poissa ollessa sekä millaisia seurauksia poissaolot työyhteisössä aiheuttavat ja mikä yhteys niillä on työhyvinvointiin. Tutkimusjoukon muodosti erään elintarviketeollisuuskonsernin 116 työntekijää, kaksi esimiestä ja 32 muuta toimihenkilöä. Aineisto on analysoitu sisällön analyysillä. Poissaolot aiheuttivat katkeruutta työyhteisön jäsenten keskuudessa ja kiristivät ilmapiiriä. Poissaolojen myötä lisääntyvät työpaineet aikaansaivat sekä fyysisen että henkisen kuormittumisen lisääntymistä, mikä saattaa etenkin työntekijöiden keskuudessa johtaa epäsuotuisaan kehään, jossa poissaolojen myötä lisääntyvä kuormittuminen johtaa uusiin poissaoloihin yhä useamman työntekijän kohdalla. Tuotantolinjoilla toimivien työntekijöiden kontrolloitu ja ryhmissä toteutuva työ kärsi enemmän työyhteisön jäsenten poissaoloista ja sisälsi luonnostaan enemmän työhyvinvoinnin riskitekijöitä kuin toimihenkilöiden itsenäinen, itseohjautuva ja joustava työ. Työ organisointiin liittyvät tekijät kuten työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja henkilön osaamisen ja työn haasteiden yhteensovittaminen ovat keskeisiä työhyvinvointia lisääviä keinoja. Kun nämä asiat sisäistetään organisaation strategisella tasolla saadaan työhyvinvointi lisääntymään myös käytännön tasolla. Teollisuuden prosessityöhön on siten uskallettava luoda uusia toimintamalleja, jotta teollisuuden poissaolot saadaan vähenemään sille tasolle, mikä muilla aloilla vallitsee. Muilla työkykyä ylläpitävän toiminnan keinoilla kyetään korjaamaan työn organisoinnin aiheuttamia oireita, varsinaisen syyn korjaaminen on johdon käsissä