Näkökulmia oikeudenmukaisuuteen. Miten oikeudenmukaisuudesta puhutaan työyhteisöissä? Tutkimus vanhainkodin työyhteisöistä

Hakutermit: oikeudenmukaisuus, johtaminen, vanhustenhuolto, työyhteisöt Tässä tutkimuksessa kuvaan vanhustenhuollon työntekijöiden tapoja puhua työ¬yhteisöjen toiminnasta sekä toiminnan ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Vanhustenhuollon työyhteisöt valitsin tutkimuskohteekseni siksi, että ala on monien muutospaineiden alla. Vanhustenhuollon työn toimivuus ja te¬hokkuus ovat suomalaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa. Tutkimukseni teoreettinen koti on sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelen kielen käyttöä sosiaalista todel¬lisuutta luovana toimintana. Oikeudenmukaisuuden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että näen sen yhtäältä resurssina, jolla voi perustella erilaisia toimintatapoja. Toi¬saalta asioita perustellaan oikeudenmukaisiksi tai epäoikeudenmukaisiksi, niiden epäoikeudenmukaisuus tai oikeudenmukaisuus tuotetaan kielenkäytössä valitse¬malla juuri tietynlaiset puhetavat. Tutkimukseni aineistona olivat kymmenen vanhustenhuollon työntekijän haas¬tattelua. Haastateltavina esimiesasemassa, osaston toiminnasta vastaavan hoita¬jan asemassa ja alaisasemassa olevia työyhteisön jäseniä vanhainkoti- ja hoiva¬osastoilta. Aineistoni analyysissa olen soveltanut diskurssianalyysia. Vanhustenhuollon työyhteisöjen puhe toiminnan ja johtamisen oikeudenmukai¬suudesta heijastaa murrosta, joka on tapahtunut myös hyvän vanhustenhoidon ideaalissa. Asukaslähtöinen hoitotapa korostaa yksilöllisyyttä hyveenä ja oikeu¬denmukaisuutena, ja samalla tavalla yksilöllisyys toimii myös muun toiminnan oikeudenmukaisuuden perusteluna. Vastadiskurssina sille toimii kuitenkin yhä myös tasapuolisuutta, samanlaisuutta, keskitettyä johtoa ja hierarkkisuuttakin korostava oikeudenmukaisuuden puhetapa. Näiden kahden puhetavan näkyvim¬piä esimerkkejä ovat aineistossani puhe palkkauksesta ja töiden organisoinnista. Tutkimukseni avaa tuoreen näkökulman oikeudenmukaisuuteen, jota etenkin Suomessa on tutkittu pääosin kvantitatiivisesti. Lisäksi tutkimukseni menetel¬mällisenä tehtävänä on ollut soveltaa eläytymismenetelmää osana teemahaastat¬telua