Valtuustoretoriikkaa

Tämä tutkimus kohdistuu valtuustonkokousten puheiden tarkasteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on tehdä näkyviksi niitä perusteita, joiden varaan hyväksyttävät päätökset rakentuvat. Tutkimuksen aineisto kerättiin nauhoittamalla Rantsilan kunnanvaltuuston kahta kokousta. Näitä kokouksia tarkastellaan konstruktionisti-sesta orientaatiosta uuden retoriikan piirissä syntyneillä kielen käytön teorioilla ja menetelmillä. Tarkemmin eriteltynä tutkimus rakentuu hallinnollisten päätöksentekoteorioiden pohjalta ja etenee uuden retoriikan suuntaukseen kuuluvien Perelmanin argumentaatioteorian ja retorisen diskurssianalyysin synteettiseen kuvauk-seen. Aineistoa tarkastellaan näiden rakennelmien valossa. Aineiston analyysissä lähtökohtana on etsiä Perelmanin argumentaatioteorian mu-kaisia, periaatteessa kiistettävissä olevia, mutta käytännössä vaikeasti kyseen-alaistettavia, laajaan yleisöön uppoavia argumentaation taustalla olevia tausta-oletuksia. Näiden oletusten paljastaminen mahdollistuu retorisesti suuntautuneilla diskurssianalyyttisillä menetelmillä, joista käytetyin menetelmä tässä tutkimukses-sa on retoristen keinojen analysointi. Lisäksi analyysissä käsitellään retorisia strategioita sekä argumenttien muodostamista lauserakenteiden tasolla. Tutkimuksen tärkeimpänä antina on tehdä näkyviksi niitä sosiaalisen maailman tosiasioita ja arvoja, jotka ovat olennaisia päätöksiä perustelevia lähtökohtia. Lisäksi tutkimuksella selvennetään sitä, miten kielen avulla päätöksille hankitaan yleistä hyväksyntää. Yleisimpiä lähtökohtia päätöksille ovat taloudelliset resurssit. Hyväksyttävä peruste rakentuu esittämällä ympäristöstä tai taloudesta kumpuavia faktoina nähtyjä asioita. Tällaisia asioita voidaan käsitellä vaihtoehdottomina tai tyypillisinä seikkoina. Myös lukuihin ja määriin vetoaminen on yleinen perustelutapa. Tutkimus osoittaa, että valtuuston päätösten julkinen esittäminen pohjautuu kon-sensus-henkeen, ja samalla julkisesti esitetyt perusteet näyttäytyvät siten, että muut vaihtoehtoiset ratkaisutavat eivät ole käyttökelpoisia. Tämä on erityisen huomionarvoista näin kunnallisvaalien aikaan, jolloin uudella valtuustolla on mah-dollisuus osaltaan rakentaa uusia ja erilaisia taustaoletuksia päätösten peruste-luiksi. Samalla tutkimus haastaa sekä kuntalaisia että itse päättäjiä pohtimaan, onko esimerkiksi rahalla perustelu todellakin niin relevanttia kuin sen on nähty olevan