Väliovet auki! Rajaesteraporttien retoriikka osana pohjoismaisen identiteetin konstruointia

Tutkimuksessa tarkastellaan pohjoismaisen identiteetin rakentumista toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen ja eurooppalaisen integraation syvetessä pohjoismaisen yhteistyön roolin voidaan nähdä kaventuneen. Pohjoismaisen yhteistyön voi nähdä erillisenä yhteistyömuotona tai eurooppalaisen yhteistyön lisänä ja täydentäjänä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on konstruktivistinen. Konstruktivismin mukaan sosiaalinen todellisuus muodostuu ideoista, jotka muovautuvat jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kansallinen identiteetti muodostuu paitsi kansaa yhdistävistä tekijöistä, myös niitä muista kansoista erottavista piirteistä. Tutkimusmateriaalina on kolme vuosina 1999-2003 kirjoitettua raporttia, ns. rajaesteraporttia. Ne käsittelevät ongelmia, joita Pohjoismaiden kansalaiset kohtaavat päivittäisessä elämässään asuessaan ja työskennellessään toisessa Pohjoismaassa ja sekä liikkuessaan maiden välillä. Taustamateriaalina käytetään muuta Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston kirjallista materiaalia. Tutkimuksen metodinen ote on retorinen. Chaïm Perelmanin mukaan yleisöllä on ratkaiseva merkitys argumentaatiossa. Erilaisilla argumentaatiotekniikoilla tutkitaan niitä väittämiä, joita puhuja esittää argumenttiensa tueksi pyrkien näin saamaan yleisön hyväksymään teesinsä. Pohjoismaista identiteettiä rakennetaan pohjoismaalaisille tärkeitä arvoja korostamalla. Avoin hyvinvointiyhteiskunta korostaa sosiaalisen turvaverkon sekä avoimen tiedotuksen merkitystä pohjoismaisina ja eurooppalaisina arvoina. Opiskelu, kieli ja kulttuuri vahvistavat yhteisen kulttuuriperinnön merkitystä ­ mutta eivät välttämättä pohjoismaisen. Avoimet työmarkkinat ja elinkeinoelämä vahvistavat yhteenkuuluvuutta käytännön tasolla. Identiteetti konstruoituukin vahvasti juuri ruohonjuuritason työssä. Lähialueyhteistyössä tärkeiksi arvoiksi nousevat myös turvallinen ja puhdas ympäristö. Pohjoismainen identiteetti konstruoituu vahvasti eurooppalaisen yhteistyön kanssa eläväksi identiteetiksi. Pohjoismaista yhteistyötä pyritään harjoittamaan myös erillisenä. Yhteistyö näyttää olevan hedelmällisintä siellä, missä se pyrkii käytännön sovelluksin ratkaisemaan yhteisiä ongelmia. Pohjoismaisen yhteistyön monimuotoisuudesta johtuen yhteistyö ei enää konstruoi pelkästään pohjoismaisia arvoja. Näitä arvoja olisikin mietittävä niiden merkityksen kannalta sinänsä eikä niinkään maantieteelliseen alueeseen sidottuina. Tutkimus osoitti sen, että pohjoismaisten arvojen muuttuessa niitä on kyettävä tarkastelemaan monipuolisesti eri näkökulmista ja vahvistamaan arvoja, jotka koetaan tärkeiksi