Seutukunta kuntalaisten osallistumisfoorumiksi? Poliittisten päätöksentekijöiden näkemykset seutukuntayhteistyön ja -demokratian kehittämisestä.

Tutkielmassa tarkastellaan poliittisten päättäjien suhtautumista seutukuntayhteistyöhön ja sen demokraattisiin kehittämismahdollisuuksiin kuntarakenteen muutospaineessa. Poliittiset päättäjät ovat yksimielisiä siitä, että kuntarakennetta on uudistettava. Pakkokeinoilla ei kuitenkaan haluta muutoksiin ryhtyä, vaan avainsanana on vapaaehtoisuus. Kunnallispolitiikan uskotaan tulevaisuudessa kehittyvän kohti osallistuvampaa päätöksentekoa. Osallistumisen ja suoran demokratian keinojen lisääminen edustuksellisen demokratian rinnalla on huomioitava kuntien rakennemuutoksessa. Tutkielmassa tarkastellaan poliittisten päättäjien suhtautumista seutukuntayhteistyöhön kahden lakiesityksen (Seutu-hankkeen lakiesitys ja Kainuun hallintomallin lakiesitys) eduskuntakeskusteluita ja hallituksen esityksiä analysoimalla. Tutkimusmetodina käytetään sisällön erittelyä, joka mahdollistaa sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen analyysin toteuttamisen. Tutkielmassa esimerkkitapauksena esitellään Hämeenlinnan seutukunta, jonka poliittisille päättäjille on Tampereen yliopiston kunnallistieteen laitoksen toimesta tehty kysely seutukunnan toimivuudesta. Tätä kyselyaineistoa on analysoitu tässä tutkielmassa demokratianäkökulmasta SPSS -ohjelmistoa käyttäen. Analyysillä on pyritty tuomaan esiin poliittisten päättäjien asenne seutukuntademokratiaan ja sen kehittämiseen. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että poliittiset päättäjät haluavat kehittää seutukuntayhteistyötä toimintamallina. Hallintoportaaksi seutukuntia ei tule rakentaa, sillä se lisäisi byrokratiaa entisestään ja olisi keskushallinnon hajauttamistavoitteen vastaista. Tämä merkitsee sitä, ettei seutukunnille haluta antaa valtionhallinnon tehtäviä eikä päätösvaltaa. Seutukunnat halutaan pitää kuntien toimintakenttänä, jossa kunnat voivat kehittää yhteistyötään säilyttäen päätösvallan itsellään. Kuitenkin poliitikot myöntävät, ettei nykyinen kuntarakenne ole kestävä eikä sen kapasiteetti hyvinvointipalveluiden tuottajana ole enää riittävä. Muutoksia halutaan seutukuntahallinnon kehittämisen sijasta hakea maakuntahallinnosta. Demokratianäkökulmasta ja kansalaisten osallistumisen kehittämisen näkökulmasta ratkaisu on huono: maakuntahallinto koetaan kansalaisten keskuudessa etäiseksi ja kiinnostamattomaksi hallinnon tasoksi. Seutukuntayhteistyö sen sijaan on kuntatason jälkeen lähimpänä kansalaista, toimintaa tutussa lähikuntien muodostamassa yhteisössä. Hämeenlinnan seudulla demokraattisen päätöksenteon turvana oleva seutuvaltuuskunta on toiminut toistaiseksi heikosti. Poliittisten päättäjien mielestä seudun muut, virkamiesjohtoiset toimielimet kuten seutuhallitus, ovat toimineet tehokkaammin ja odotusten mukaisesti. Demokratianäkökulmasta seutuvaltuuskunnan toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa, ja ottaa huomioon myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Suunta on kuitenkin ollut Hämeenlinnan seudulla lupaava, sillä siellä ollaan tällä hetkellä ilmeisesti ainoana Seutu-hankkeen seutukuntana järjestämässä suorat vaalit seutuvaltuuskunnan valitsemiseksi