Opiskelu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ja Tukholman yliopiston JMK:lla. Opintojen rakenteen ja kulttuurin vertailu.

Tässä pro gradu ­tutkielmassani vertailin ja kuvailin sitä, millaista on opiskelu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ja Tukholman yliopiston JMK:lla, Institution för journalistik, medie och kommunikation. Tutkimukseni oli kvalitatiivinen ja tuli lähelle yhtäältä etnografista ja toisaalta tapaustutkimuksellista otetta. Aineistoni koostui havainnoista, dokumenteista ja haastatteluista. Tutkimustani ja tulkintojani ohjasivat sekä organisaatioteoreettiset näkökannat kuin aiemmat tutkimukset yliopistosta ja yliopisto-opiskelusta. Vertailua tehdessäni kiinnitin huomiota niin opintoympäristöihin, tutkintovaatimuksiin kuin erityisesti siihen, millaiseksi opiskelijat itse opiskelun kyseisillä laitoksilla kokivat. Tämän selvittääkseni haastattelin niin Tampereen tiedotusopin opiskelijoita kuin JMK:n media- ja viestintätieteen eli MKV:n (medie- och kummunikationsvetenskap) ja journalistiikan 100 pisteen toimittajakoulutusohjelman opiskelijoita - JMK:lla on kaksi pääainetta MKV ja journalistiikka. Suoritin siis kolme samanlaista puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Keskeinen tutkimustulos opintojen sisältöjen ja tutkintovaatimusten osalta oli se, että tiedotusopissa yhdistyy osin sekä journalistiikan koulutusohjelman että MKV:n opinnot. MKV on puhtaan teoreettinen, journalistiikan koulutusohjelma taas toimittajan ammattiin valmistava ja lähes täysin käytännön opetuksesta koostuva; tiedotusopissa teoreettisuus ja tieteellisyys yhdistyvät toimittajan ammattiin valmistaviin käytännön opintoihin. Tutkimukseni mukaan opiskelu JMK:lla on hyvin koulumaista ja ryhmäorientoitunutta eikä akateemista vapautta juuri ole olemassa. Tehokkuus tuntuu olevan opintojen kannalta tärkeää. Vaikka etenkin journalistiikan koulutusohjelma on täysin valmiiksi suunniteltu ja ulkoaohjautuva, opiskelijat hyväksyvät ja oikeuttavat opintojen ”pakkomaisuuden” , koska koulutus valmistaa ammattiin. Tiedotusopin laitoksella opiskelu on sen sijaan huomattavasti vähemmän säänneltyä, yksilöllisyyttä ja oman jutun tekemistä korostetaan. Opiskeluun halutaan käyttää aikaa ja kaikenlainen kontrolli koetaan vieraannuttavana. Tiedotusopin laitoksella opiskelu on kaiken kaikkiaan lähempänä oikean opiskelun ideaalia kuin JMK:lla. Tämä ei silti tarkoita, että JMK:n järjestelmä olisi huonompi. Tiedotusopin laitoksen ja JMK:n toiminta ja tutkintovaatimukset ovat niin rakenteiltaan, sisällöiltään kuin tavoitteiltaankin hyvin erilaisia, ja kyseiset laitokset toimivat erilaisissa yhteiskunnissa erilaisten arvostusten keskellä. Niinpä laitosten ja niillä tapahtuvan opiskelun paremmuutta ei ole edes järkevää yrittää arvioida.1. JOHDANTO 1 2. ORGANISAATIOTEOREETTISIA NÄKÖKOHTIA 5 2.1 ORGANISAATIOIDEN MUODOLLISESTA JA EPÄMUODOLLISESTA PUOLESTA - RAKENNE JA KULTTUURI 8 2.1.1 Organisaation rakenne 9 2.1.2 Organisaation kulttuuri 11 3. YLIOPISTO ENNEN JA NYT 15 3.1 KLASSINEN SIVISTYSYLIOPISTO JA YLIOPISTON IDEAALI 15 3.2 YLIOPISTON MASSOITTUMINEN JA TEHOKKUUSAJATTELU 19 3.2.1 Yliopiston funktioiden muuttuminen ja yhteisöllisyyden hajoaminen 20 3.2.2 Sivistys- ja tehokkuusvaatimusten ristiriita 22 4. OPISKELUN TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄKIN 25 4.1 NYKY-YLIOPISTO JA YLIOPISTO-OPISKELU 25 4.1.1 Oppiminen, intressit ja orientaatiot 27 4.1.2 Opetus ja muut oppimiseen vaikuttavat tekijät 31 4.2 AKATEEMINEN VAPAUS, KOULUMAISUUS, PIILO-OPETUSSUUNNITELMA 34 4.2.1 Tehokas, koulumainen akateemisuus? 34 4.2.2 Piilo-opetussuunnitelma ja sen vaikutukset 37 4.2.3 Akateeminen vapaus ja vastuu sekä oikea ja väärä opiskelu 39 5. KYSYMYKSENASETTELU, TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSAINEISTOT 45 5.1 KYSYMYKSENASETTELU ­ MITÄ SIIS TUTKIN? 45 5.2 TUTKIMUSMENETELMÄT 45 5.3 ETNOGRAFIA, TAPAUSTUTKIMUS, HAASTATTELU - TARKENNUSTA 47 5.4 SANANEN VERTAILEVASTA TUTKIMUKSESTA 51 5.5 AINEISTO JA SEN HANKKIMINEN 54 6. TUTKIMUSTULOKSET 59 6.1 JMK:N JA TIEDOTUSOPIN LAITOS: HAVAINTOJA OPISKELUYMPÄRISTÖSTÄ JA ILMAPIIRISTÄ 59 6.2 TIEDOTUSOPIN LAITOKSEN JA JMK:N OPINTOJEN RAKENNE JA TUTKINTOVAATIMUKSET 61 6.3 HAASTATTELUJEN VERTAILUA JA TULKINTAA 67 6.4 JOITAKIN YLEISEMPIÄ POHDINTOJA 81 7. LOPUKSI 85 LÄHTEET 88 LIITTEE