Tietoyhteiskuntakehitys ja työvoiman kysynnän uudet lähtökohdat: tutkimus Keski-Uudenmaan koneenrakennusklusterista ja sen tulevaisuuden näkymistä.

Tietoyhteiskuntakehitys on muokannut talouden rakenteita ja sitä kautta vaikuttanut yksittäisten yritysten toimintaan. Taloudelliset toiminnot ovat organisoituneet erilaisten verkostojen ympärille. Taloudesta on tullut globaalia. Nopeasti muuttuvat markkinatilanteet pakottavat yritykset jatkuvasti reflektoimaan itseään ja ympäristöään, mikä heijastuu myös työvoiman käyttöön. Suomen työmarkkinat ovat suurien haasteiden edessä. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle. Monia aloja uhkaa pula osaavista työntekijöistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tietoyhteiskuntakehityksen ja muun muassa työvoiman ikääntymisen vaikutuksia Keski-Uudenmaan koneenrakennusklusteriin. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat työvoiman kysynnän laadulliset muutokset ja rekrytoinnin haasteet lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitetään myös klusterin luonnetta eli sitä, millaisia yhteistyöverkostoja koneenrakennusteollisuuden ympärille on muodostunut. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä keskiuusmaalaisen ­ vähintään 20 henkeä työllistävän ­ koneenrakennusklusterin ydinyrityksen teemahaastattelusta. Tutkimuksessa haastatellaan tuotannon, henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin johtajia. Sekä Hyvinkäältä että Järvenpäästä on mukana kaksi yritystä. Keravalta, Nurmijärveltä ja Tuusulasta on kustakin yksi yritys. Haastatteluja on analysoitu teemoitellen. Yritysten ammattirakenteet ovat toimihenkilöistyneet työvoimavaltaisten toimintojen ulkoistamisen seurauksena ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Työvoiman kysyntä kohdistuu kuitenkin lähivuosina erityisesti työntekijöihin, sillä ko. ammattiryhmä on yliedustettuna suurissa ikäluokissa. Yritykset ovat huolissaan nuorten vähäisestä kiinnostuksesta metallialaa kohtaan. Ulkomaisen työvoiman laajamittaista rekrytointia ei pidetä todennäköisenä. Osaamiskvalifikaatiot kasvavat kaikissa henkilöstöryhmissä. Työntekijäpuolen tehtävissä muutos on suurin. Työntekijöiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista ja yrittäjämäistä työorientaatiota. Kaikkien henkilöstöryhmien on jatkuvasti kehitettävä osaamistaan ja otettava enemmän vastuuta työnsä tuloksista. Yritykset kouluttavat henkilöstöään aktiivisesti. Uusien työntekijöiden kohdalla korostetaan työssä oppimisen merkitystä. Tulevaisuudessa yritykset panostavat entistä vaativampiin tuotteisiin. Yritykset odottavat kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Keski-Uudellemaalle ei ole muodostunut tiivistä klusteria koneenrakennusteollisuuden ympärille. Yritysten välinen yhteistyö on vähäistä ja alihankkijat ovat maantieteellisesti ympäri Suomea. Sen sijaan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa on tiiviimpää. Työvoiman saannin turvaaminen on suuri haaste. Olisi tärkeää saada nuoret innostumaan metallialasta ja hakeutumaan alan koulutukseen. Oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä olisi edelleen tiivistettävä. Yhtenä osana ”imagokampanjaa” tulisi nähdä nykyisen henkilöstön hyvän kohtelun. Yritysten välistä yhteistyötä tulisi tiivistää muun muassa työvoiman saannin turvaamiseksi. Asiasanat: ennakointi, työvoiman kysyntä, tietoyhteiskuntakehitys, rekrytointi, osaamistarpeet, työvoiman joustot, koneenrakennusklusteri, metalliteollisuus, yritykset, Keski-Uusima