Ei mikään tavallinen ihminen - toimittajaopiskelijoiden ammatti-identiteetti.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida valmistumassa olevien, pro graduaan tekevien ja toimittajiksi aikovien opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Aihe on ajankohtainen, koska toimittajan ammatti on nuorison suosikkiammattien joukossa, mutta samalla koko viestintäteknologia, mediakenttä ja journalistinen työ ovat murroksessa. Toimittajaopiskelijoiden ammatti-identiteettiä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Ammatti-identiteetillä tarkoitettiin tässä tutkimuksessa yksilön samastumista ammattinsa ominaisuuksiin ja arvoihin sekä ammattikuntansa jäseneksi. Pääosassa oli yksilön oma kokemus ammatistaan; sen päämääristä, rooleista ja arvoista. Tutkimusryhmän jäsenet löytyivät Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta. Avoimeen hakupyyntöön vastasi 10 opiskelijaa, joista 9 lopulta kirjoitti pyyntökirjeen mukaisen vapaamuotoisen kirjoituksen teemasta Minä toimittajana. Aineisto a! nalysoitiin diskurssianalyysin keinoin. Opiskelijoiden kirjoitukset tyypiteltiin ja nimettiin identiteettiä kuvaavia diskursseja. Toimittajaopiskelijoiden teksteistä löytyi viisi diskurssia, jotka kertovat alalle tulossa olevan uuden toimittajapolven ammatillisesta itsetunnosta ja ammatti-identiteetistä. Opiskelijoilla oli selkeät käsityksensä toimittajan työstä ja työn ihanteista sekä tavoitteista omalle toiminnalleen toimittajina. Ammatti-identiteetin tietoisuusperusta on kunnossa. Ammatti-identiteetin sosiaalinen perusta sen sijaan horjuu: nuoret eivät samastu toimittajien ammattikuntaan tai eivät koe olevansa sellaisia ihmisiä, joista voisi tulla hyviä toimittajia. Toisaalta työelämästä on opittu paljon, toisaalta saatu sellaista kokemusta toimittajien yhteisöllisyydestä, joka ei kannusta ammattiroolin täydelliseen omaksumiseen, vaan herättää epävarmuutta ammatinvalinnan oikeellisuudesta vielä opintojen loppusuoralla. Vahvan epävarmuusdiskurssin voi tulkita monin eri tavoin. Tutkimuksen tulosten perusteella voi myös heittää haasteita niin työelämän kuin toimittajakoulutuksenkin suuntaan