Yhteistyösuhteet tietoyhteiskunta-ajan elinkeinopolitiikassa Tampereen ja Kemi-Tornion kaupunkiseudut esimerkkeinä

Tutkielma käsittelee kaupunkiseutujen elinkeinopoliittisia yhteistyösuhteita nyky-yhteiskunnassa. Esimerkkeinä käytetään Tampereen ja Kemi-Tornion kaupunkiseutuja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alueilla, taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten aiheuttamaa tarvetta lisätä kaupunkiseutujen elinkeinopoliittista yhteistyötä, ja selvittää keinoja, joiden avulla näihin muutoksiin voidaan vastata. Eräänä merkittävänä yhteistoiminnan tuloksena pidetään innovatiivista toimintaympäristöä, joka on houkutteleva sijaintipaikka niin ihmisille kuin yrityksillekin. Myös kaupunkiseutujen kilpailukykyisyyttä edistäviä yhteistoiminnan muotoja pidetään tärkeinä. Tutkimuksessa kuvataan, miten erilaisen institutionaalisen rakenteen omaavat kaupunkiseudut pystyvät luomaan paikalliseen toimintaympäristöön sopivia toimintatapoja muun muassa elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin tekemällä teemahaastatteluita, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta. Tutkimuksen empiirinen osuus on liitetty teoreettisen keskustelun yhteyteen. Muun muassa jatkuva kansainvälistymiskehitys, osaamisen ja tiedon merkityksen lisääntyminen sekä kaupunkiseutujen välinen kiristynyt kilpailu vaikuttavat siihen, miten seudut menestyvät tulevaisuudessa. Elinkeinopolitiikan avulla voidaan vastata näihin haasteisiin, mutta se ei ole helppoa. Molemmilla esimerkkeinä käytetyillä kaupunkiseuduilla on yhteistyössä lisäämis- tai ainakin tii-vistämistarvetta. Yhteistyötä tehdään, mutta sitä saatetaan tehdä vain yksittäisten projektien puitteissa. Organisaatio- ja kuntarajojen ylittäminen saattaa myös olla ongelmallista. Toimijoiden välinen keskinäinen kilpailu voi haitata yhteistyön tekemistä, vaikka yhteistyö ja verkostoituminen tarjoaisivat mahdollisuuden yhdistää voimavaroja. Suurempana kokonaisuutena toimittaessa voisi olla helpompaa menestyä kilpailussa tulevaisuudessa. Lisäksi innovatiivisen toimintaympäristön käsite pitäisi ottaa enemmän huomioon käytännön elinkeinopoliittisissa toimenpiteissä, koska se tarjoaa tärkeän näkökulman kaupunkiseutujen kehittämiseen keskittymällä kuvaamaan olosuhteita, jotka ovat tärkeitä innovaatioiden syntymisessä. Myös elinkeinopoliittisen näkökulman ulottaminen kaikkeen päätöksentekoon olisi tulevaisuudessa tärkeää. Avainsanat: elinkeinopolitiikka, yhteistyö, innovatiivinen toimintaympäristö, verkostoituminen, kilpailukyky ja instituutiot