Laboratoriohoitajan sitoutuminen laboratoriotyöhön ja laatujärjestelmään perustuva toiminta laboratoriotutkimusprosessissa

Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata etelä -suomalaisen yliopistollisen keskussairaalan laboratorion hoitohenkilöstön sitoutumista työhön ja laboratoriohoitajan laatujärjestelmään perustuvaa toimintaa laboratorioprosessin eri vaiheissa. Vaiheet olivat preanalyyttinen, analyyttinen ja postanalyyttinen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa laboratoriohoitajien sitoutumisesta laatujärjestelmään perustuvaan laboratoriotyöhön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joihin vastasi yhteensä 110 laboratoriohoitajaa (vastausprosentti 81). Pääasiassa strukturoitu kyselylomake sisälsi kaksi avokysymystä. Kyselylomake laadittiin tätä tutkimusta varten kirjallisuuden, aikaisempien tutkimusten ja oman laboratoriotyön kokemuksen pohjalta. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, varianssianalyysia ja korrelaatiokerrointa. Tulosten mukaan laboratorion hoitohenkilökunnalla oli edellytyksiä työhön sitoutumiseen ja hoitajat olivat sitoutuneita työhön. Edellytykset toimia laatujärjestelmän mukaan olivat laboratoriohoitohenkilöstön mielestä hyvät. Toiminnassa korostui kaiken työn jäljitettävyys, dokumentointi ja yhdenmukaiset työtavat. Preanalyyttisessä laboratorioprosessissa puolet hoitajista antoi ohjausta potilaille ja hoitohenkilökunnalle. Laboratoriotutkimusten valmistelutoimenpiteissä, näytteenotossa ja ­käsittelyssä sekä potilaan huomioon ottamisessa toimittiin samansuuntaisesti. Analyyttisessa ja postanalyyttisessa laboratorioprosessissa hoitajat olivat sopineet yhteisistä tavoista toimia eri tilanteissa. Erikoislaboratoriohoitajat, pitkän työkokemuksen omaavat, esimiesasemassa olevat, erilaisiin laatukoulutuksiin osallistuneet tai jonkin vastuualueen omaavat hoitajat toimivat useimmin prosessien mukaisesti. Työhön sitoutumisella ja sen suotuisilla edellytyksillä oli positiivinen yhteys laatujärjestelmän mukaiseen toimintaan. Lisäksi sillä oli positiivinen yhteys hoitajan toimintaan analyyttisessa ja postanalyyttisessa laboratorioprosessissa. Johtopäätöksinä todetaan, että työntekijöiden työhön sitoutuminen ja toimintakeskeisyys oli hyvän laadun edellytys laboratoriotyössä. Tärkeimpiä tekijöitä olivat hoitajien koulutus ja perehdytys sekä osallistuminen työn kehittämiseen ja organisaation tavoitteiden tiedostaminen. Laboratoriotyö oli yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Laboratorion hoitohenkilökunnalla oli tietty pätevyys, joka muodostui työkokemuksesta ja jatkuvasta perehdyttämisestä ja kouluttautumisesta. Asiasanat: laboratoriohoitaja, sitoutuminen työhön, laatujärjestelmä, laboratorioprosessi1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 2 LABORATORIOHOITAJAN TYÖ JA LAATU 2.1 Laboratoriohoitaja ja laboratoriotyö 2.2 Laadun käsite terveydenhuollossa 2.3 ISO -standardit ja laatujärjestelmä 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄT 4 KIRJALLISUUSKATSAUS 4.1 Laboratoriohoitajan työ 4.2 Sitoutuminen 4.3 Laboratorion laatujärjestelmä 4.4 Kirjallisuuskatsauksen yhteenveto 5 TUTKIMUKSESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSITTEET JA NIIDEN VÄLISET SUHTEET 6 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 6.1 Tutkimusjoukko ja aineistonkeruu 6.2 Mittari 6.3 Aineiston käsittely ja analyysi 6.4 Tutkimuksen luotettavuus 6.5 Tutkimuksen eettiset kysymykset 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Vastaajien taustatiedot 7.2 Edellytykset työhön sitoutumiseen ja sitoutuminen työhön 7.3 Laboratoriohoitajan toiminta laatujärjestelmän mukaan 7.4 Laboratoriohoitajan toiminta preanalyyttisessa laboratorio-prosessissa 7.5 Laboratoriohoitajan toiminta analyyttisessa laboratorio-prosessissa 7.6 Laboratoriohoitajan toiminta postanalyyttisessa laboratorio-prosessissa 7.7 Laboratoriohoitajan työhön sitoutumisen yhteydet laatujärjestelmän ja laboratorioprosessin mukaiseen toimintaan 8 POHDINTA 8.1 Tutkimusmenetelmien tarkastelua 8.2 Työhön sitoutuminen 8.3 Laboratoriohoitajan toiminta laatujärjestelmän mukaan 8.4 Laboratoriohoitajan toiminta laboratorioprosessissa 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TUTKIMUKSEN MERKITYS LÄHTEET LIITTEE