Grammatik im DaF-Unterricht

Kieliopin asema vieraan kielen opetuksessa on vaihdellut on vaihdellut aikojen kuluessa. Nykyään kielenopetuksessa painotetaan eniten kommunikatiivisten taitojen oppimista, mutta myös kieliopin opetus on edelleen tärkeää, jotta viesti menisi perille. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kartoittaa oppilaiden ja opettajien mielipiteitä siitä, miten kielioppia pitäisi opettaa, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Toiseksi selvitetään, millaiset harjoitukset oppilaiden ja opettajien mielestä tukevat kieliopin oppimista parhaiten ja miksi. Tutkimuksessa verrataan myös, missä määrin oppilaat ja opettajat ovat samaa mieltä hyvästä kieliopin opetuksesta ja tehokkaista kielioppiharjoituksista. Teoreettisessa osiossa kerrotaan ensin suomalaiseen vieraan kielen opetukseen vaikuttaneista opetusmenetelmistä. Toiseksi käsitellään kieliopin opetuksen asemaa nykyisessä vieraan kielen opetuksessa ja sitä, miten teoreettinen kielitieto muuttuu kommunikatiiviseksi kielenkäytöksi. Kolmanneksi esitellään teoreettinen malli kieliopin opetuksen eri vaiheista sekä esimerkki sen sovelluksesta. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui suomalaisia lukiolaisia, jotka opiskelivat saksaa A- tai B-kielenä, sekä heidän saksan opettajiaan. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti; lisäksi käytettiin kvantitatiivista t-testiä. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat ja opettajat ovat lähes samaa mieltä siitä, miten kielioppia pitäisi opettaa. Tärkeänä pidetään sitä, että opettaja selittää uudet rakenteet selkeästi johdattelevien kysymysten ja esimerkkien avulla. Siitä, pitäisikö kielioppia opettaa induktiivisesti vai deduktiivisesti, oppilaat ja opettajat ovat kuitenkin selvästi eri mieltä. Kieliopin oppimista parhaiten tukevista harjoituksista oppilaat ja opettajat ovat lähes samaa mieltä. Tehokkaina pidetään esim. oman tekstin tuottamista ja käännösharjoituksia