Terveydenhoitajan tuki perheelle synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä.

Tutkimuksella oli kolme päätehtävää. Ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää, millä menetelmillä terveydenhoitaja tukee perhettä synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä. Toiseksi selvitettiin, mihin pohjautuu terveydenhoitajan tietoperusta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kolmantena tehtävänä oli tutkia, mitä perhekeskeisyys neuvolatyössä tarkoittaa. Tutkimukseen osallistui yhdeksän äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa Tampereen kaupungin eteläiseltä alueelta. Tutkimusmenetelmänä oli teema-haastattelu. Äitiys- ja lastenneuvolassa toimivilla terveydenhoitajilla oli monenlaisia keinoja tukea perhettä synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä. Terveydenhoitajat käyttivät niin konkreettisia kuin emotionaalisiakin menetelmiä tukiessaan perhettä synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä. Konkreettisina menetelminä terveydenhoitajat mainitsivat perheen taustatilanteen selvittämisen ja sen myötä mahdollisesti tarvittavan avun järjestämisen joko neuvolan tai jonkin ulkopuolisen auttajan taholta. Emotionaalisina työmenetelminä mainittiin empatia ja ajan antaminen. Empaattisuus ilmeni terveydenhoitajien toiminnassa keskusteluna, kuuntelemisena, positiivisen palautteen antamisena ja tukemisena. Terveydenhoitajien tietoperusta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta pohjautui teoriatietoon ja kokemukseen. Tietoperustaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta oli vaikuttanut myös ammattiin valmistava- ja työn ohella saatu koulutus. Terveydenhoitajilla oli paljon tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. He omasivat tietoa synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikeusasteista, masennukseen vaikuttavista tekijöitä ja oireista sekä masennuksen hoidosta. Terveydenhoitajien käsitykset perhekeskeisyydestä jakaantuivat kahteen eri tyyppiin: perhekeskeisyys perheenjäsenen tukemista muut perheenjäsenet huomioon ottaen ja perhekeskeisyys perheen tukemista perheen tarpeet huomioon ottaen. Terveydenhoitajat huomioivat isän neuvolavastaanotolla joko sivustaseuraajana tai toimijana.1 JOHDANTO 5 2 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 8 2.1 Yleistä 8 2.2 Synnytyksen jälkeisen psyykkisen oirehdinnan vaikeusasteet 9 2.3 Synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikuttavia tekijöitä 12 2.4 Masennuksen ehkäisystä 15 3 TERVEYDENHOITAJAN TIETOPERUSTA 18 3.1 Hoitotyön tietoperusta 18 3.2 Työtä organisoivat ohjeistot 21 4 PERHEEN TUKEMINEN RASKAUDEN AIKANA 23 4.1 Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet 23 4.2 Äitiysneuvolatoiminnan toteuttaminen 24 4.2.1 Neuvolakäynnit 24 4.2.2 Kotikäynnit 25 4.2.3 Perhevalmennus 26 5 PERHEEN TUKEMINEN RASKAUDEN JÄLKEEN 27 5.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 27 5.2 Perhekeskeisyys lastenneuvolatyössä 28 5.3 Masennuksen ennalta ehkäisy ja tunnistaminen 32 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 34 6.1 Tutkimusongelmat 34 6.2 Tutkimusaineisto ja sen hankinta 35 6.3 Tutkimusmenetelmä 35 6.4 Aineiston analyysi 36 6.5 Tulosten raportointi 38 6.6 Tutkimuksen laadun arviointia 39 7 TUTKIMUSTULOKSET 40 7.1 Menetelmät, joilla terveydenhoitaja tukee perhettä synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä 40 7.1.1 Taustojen selvittäminen 40 7.1.2 Informaation ja ohjauksen antaminen 42 7.1.3 Ajan antaminen 45 7.1.4 Empatia 46 7.1.5 Yhteenveto ja johtopäätökset 48 7.2 Terveydenhoitajan tietoperusta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta 51 7.2.1 Tietoperusta pohjautuu teoriatietoon ja kokemukseen 51 7.2.2 Tietoperusta pohjautuu teoriatietoon, kokemukseen ja työn ohella saatuun koulutukseen 52 7.2.3 Tietoperusta pohjautuu teoriatietoon, kokemukseen, ammattiin valmistavaan koulutukseen ja työn ohella saatuun koulutukseen 53 7.2.4 Eettinen tieto terveydenhoitajan työssä 54 7.2.5 Yhteenveto ja johtopäätökset 56 7.3 Terveydenhoitajien käsitykset perhekeskeisyydestä neuvolatyössä 57 7.3.1 Perhekeskeisyys perheenjäsenen tukemista muut perheenjäsenet huomioon ottaen 58 7.3.2 Perhekeskeisyys perheen tukemista perheen tarpeet huomioon ottaen 59 7.3.3 Isä sivustaseuraajana 60 7.3.4 Isä toimijana 62 7.3.5 Yhteenveto ja johtopäätökset 62 8 POHDINTA 64 LÄHTEET 69 LIITTEET 7