Keskustelujen kertomaa. Lapsen etu lastensuojelun sosiaalityön asiakaskohtaamisissa.

Pro gradu -tutkielmani kohteena on lastensuojelun sosiaalityö ja sen arkiset käytännöt. Tarkasteluni keskiössä on konstruktionistisen lähestymistavan mukaisesti lastensuojelun sosiaalisen todellisuuden rakentuminen. Tätä lähestyn tutkimalla sitä, miten lapsen etu kietoutuu lastensuojelun sosiaalityön arkisiin käytäntöihin. Lastensuojelun sosiaaliseen todellisuuteen pyrin kiinnittymään analyyttisen diskurssianalyysin metodein tutkimalla sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välistä kielellistä vuorovaikutusta. Tutkielmani avainkäsitteet ovat lapsen etu, identiteetti ja asiakkuus. Tutkimuskohteena on kuusi lastensuojelukontekstissa nauhoitettua sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välistä keskustelua. Tutkimuskohdetta lähestyn esittämällä aineistolle seuraavat kolme kysymystä: 1.Mitä lapsen edulla tarkoitetaan lastensuojelun sosiaalityössä? 2. Millaisia sisältöjä lapsen etu saa lastensuojelun sosiaalityössä? 3. Mitä lapsen edulla tehdään lastensuojelun sosiaalityössä? Keskeiset tutkimustulokset osoittavat seuraavaa: Lapsen edulle löytyy selkeä ja rajattu sisältöalue lastensuojelun sosiaalityötä ohjaavana käsitteenä ja periaatteena kuuden lapsen etu -puhetavan välityksellä. Lapsen etu osoittautuu lastensuojelutyön ensisijaiseksi periaatteeksi, ohittaen perheen edun. Lapsen edun tulkinta osoittautuu vahvasti lakisääteiseksi tulkinnaksi ja lapsen edulla on keskeinen merkitys vanhemmuusidentiteettien ja tätä kautta lastensuojeluasiakkuuksien rakentumisessa