Opiskelijat opetuksen ja oppimisen arviointiaallokossa.

Tutkimuksessa selvitetään ilmeneekö laitosten oppimisen ja opetuksen itsearviointiraporttien ja opiskelijoiden mielipiteiden välillä ristiriitaa tai vastakkaisia näkökulmia. Laitosten kantaa edustavat 1999 julkaistut opetuksen ja oppimisen laadunkehittämistä käsittelevät itsearviointiraportit. Kyselyn perusteella pohditaan, onko opiskelijoiden mielestä todellisuus laadunkehittämisen suhteen vielä suunnitelmien vai toteutuneen toiminnan tasolla, sekä selvitetään esiintyykö eri oppiaineissa ja opiskelijoilla ja opettajilla toisistaan poikkeavia käsityksiä laitosten laatutyön todellisuudesta. Tutkimuksen asetelma on muodostettu alan kirjallisuuteen perustuen ja tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään kirjallisuudesta ilmeneviä arviointiin liittyviä teorioita sekä laatuun ja erityisesti opiskelijoiden rooliin laitosten laatutyössä vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusjoukko koostuu Tampereen yliopiston Historian, Suomen kielen, Politiikan tutkimuksen, Sosiaalipolitiikan, Kansantaloustieteen ja Tietojenkäsittelyopin laitosten opiskelijoista. Empiirinen osuus toteutettiin sähköisessä muodossa kyselynä, jonka johdosta yhteensä 912 opiskelijalle lähetettiin eri ainelaitosten postituslistojen välityksellä pyyntö täyttää kyselylomake www-osoitteessa: http//www.uta.fi/~ss57085. Tutkimukseen vastasi yhteensä 200 opiskelijaa, jolloin vastausprosentti oli 22. Vastausprosentit eri laitosten kohdalla vaihtelivat jonkin verran: alhaisin vastausprosentti oli 10 (Kansantaloustieteen laitos) ja korkein 59 (Tietojenkäsittelyopin laitos). Opiskelijat eivät koe arvioinnin ja sen kautta opetuksen ja oppimisen kehittämisen ilmapiiriä kovinkaan avoimeksi. Tulosten mukaan näyttää vaikealta aikaansaada avointa keskustelua laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Opetuksen ja oppimisen arviointi eriytyy helposti omaksi toiminnakseen tai tietyiksi teemapäiviksi, joiden jälkeen palataan taas niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että laitoksilla ei käydä kovinkaan avointa ja kaikki opiskelijaryhmät tavoittavaa arviointikeskustelua, vaan pikemminkin päinvastoin. Yliopistomaailmassa on vaikea välttyä kuulemasta erilaisista opetuksen ja oppimisen arviointiin liittyvistä arvioinneista, mutta suurimmalle osalle opiskelijoista ei muodostu selvää käsitystä siitä, mistä näissä arvioinneissa on oikeastaan kysymys. Opetuksen ja oppimisen laadun tutkimushaasteeksi voidaan nimetä se, että luodaan sellaisia rakenteita, jotka tukevat nopeaa tiedonkeruuta ja toisaalta välitöntä informaatioliikettä laitoksen henkilökunnalta (opettajilta ja tutkijoilta) opiskelijoille ja opiskelijoilta laitoksen henkilökunnalle. Eräs jatkotutkimusaihe olisi selvittää pitkittäistutkimuksen avulla, mitä konkreettisia muutoksia sekä opiskelijoiden että ainelaitosten kannalta laadunkehittämisjärjestelmän avulla on saatu aikaan. Opetuksen ja oppimisen laadun operationaalinen taso ilmenee mitä moninaisemmissa arkitoiminnoissa- ja käytänteissä. Siksi onkin luontevaa puhua laadun palapelistä. Itse asiassa laadukas koulutus onkin kunkin opiskelijan kohdalla edelleen yksilöllistä palapelin kokoamista. Opiskelijoiden keskuudessa on tietoa laadusta, joka näyttäytyy arviointi- ja tutkimustuloksina, laadun palapelinä. Juuri tämä hiljainen tieto on tärkeää tehdä näkyväksi. Hakusanat: arviointi, itsearviointi, laatu, laadunkehittämisjärjestelmä, oppiainekulttuurit1. JOHDANTO 1 2. ARVIOINNILLA KOHTI LAADUNKEHITYSTÄ 3 2.1. LÄHTÖKOHTIA KOULUTUKSEN ARVIOINNILLE 3 2.2. ARVIOINNIN ULOTTUVUUDET 8 2.2.1. Itsearviointi 10 2.2.2 Laadunkehittämisjärjestelmä strategisena työkaluna 12 2.2.3. Opiskelijapalaute: aito dialogi vai välttämätön paha? 15 2.3. OPPIAINEKULTTUURIEN MERKITYS ARVIOINNISSA 17 3. LAATU JA VAIKUTTAVUUS KOULUTUKSESSA 19 3.1. KOULUTUS PALVELUNA 20 3.2. LAATU LIIKE-ELÄMÄN NÄKÖKULMASTA 22 3.3. LAATU KOULUTUKSESSA 25 3.4. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUSKÄSITTEET 31 4. ARVIOINTI KORKEAKOULUTUKSESSA 34 4.1. MIHIN ARVIOINNILLA PYRITÄÄN? 35 4.1. ARVIOINTIMENETTELYJÄ KORKEAKOULUTUKSESSA 36 4.2. LAATUTYÖTÄ ENGLANTILAISEEN JA HOLLANTILAISEEN TAPAAN 40 4.3. LAATUTYÖN PERUSTA JA PERIAATTEET TAMPEREEN YLIOPISTOSSA 43 5. AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 49 6. TUTKIMUSONGELMA 51 7. LAITOSTEN LAATUJÄRJESTELMÄT PUNTARISSA 52 7.1. TUTKIMUSMENETELMÄT 52 7.2. TUTKIMUSKOHDE 57 7.2.1. Humanistinen tiedekunta 58 7.2.2. Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta 60 7.2.3. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 61 7.3. LUOTETTAVUUSTARKASTELUT 62 7. TUTKIMUSTULOKSET 65 7.1. TAUSTATIEDOT 65 7.2. OPISKELIJAT JA LAATUTYÖ 68 7.3. OPISKELIJAT JA TIEDOTTAMINEN 72 7.4. YLEISARVIO PÄÄAINELAITOKSESTA 76 7. YHTEENVETO 91 8. POHDINTA 95 LÄHTEET 10