Onko poliittinen henkilökohtaista? - politiikot ja naistenlehtijulkisuus.

Tutkielman aiheena ovat naistenlehtien poliitikkohaastattelut. Tarkoituksena oli selvittää, miten ja minkälaisina ne merkityksellistävät poliitikot. Koska naistenlehdet keskittyvät yksityiseen ja poliitikot toimivat julkisessa sfäärissä, sijoittuvat poliitikkohaastattelut näiden risteykseen. Näin ne mahdollistavat julkisen ja yksityisen merkitysten ja suhteiden tarkastelun. Aihe liittyy politiikan medioitumiseen ja sitä myötä viihteellistymiseen ja henkilöitymiseen, jotka nostavat poliitikon yksityiselämää julkisuuteen. Tutkimusaineistona oli vuoden 1998 Me naiset- ja Anna- lehtien 32 politiikkohaastattelua. Analyysimetodina oli sisällönanalyysi ja diskurssianalyysi erityisesti Faircloughiin ja Kalliokoskeen tukeutuen. Analyysin kohteena oli sekä teksti että kuvitus. Tekstissä tarkasteltiin sisältöä, nimeämistä, kirjoitustyyliä ja painotuksia. Kuvia arvioitiin Brusilan aikakauslehtien henkilökuvien tyyppiluokittelun sekä Kressin ja van Leeuwenin kuvan kieliopin perusteella. Huomio kiinnitettiin mm. poliitikon ulkoiseen olemukseen, kuvausympäristöön ja kuvakokoon. Artikkelit jakaantuivat viiteen diskurssi- eli juttutyyppiin, joista teemahaastattelujen suuri osuus kertoo poliitikon asettamisesta yhdeksi julkisuuden henkilöksi muiden joukkoon mm. viihdetaiteilijoiden rinnalle. Yleisimmät poliitikolle rakennetut tulkintakehykset olivat familistinen tavallisen naisen diskurssi, feministinen ideaalin poliitikon diskurssi sekä selviytyjän elämänhallinnan diskurssi. Funktiona oli tuoda esiin lukijaa kiinnostavia yhtäläisyyksiä poliitikon ja ’tavallisen’ naisen välillä. Tarkoituksena oli myös naistenlehdille ominaisesti nostaa naisten arvostusta kuvaamalla erityisesti naispoliitikot ihanteellisina poliitikkoina. Kriiseistä kertovat jutut puolestaan tarjosivat lukijoille selviytymismalleja antaen muiden haastattelujen tapaan tilaisuuden kurkistaa julkisuuden henkilön yksityiselämään. Naistenlehtigenren ilmaisumuodolle tyypillistä oli läheistämisen tekniikoiden käyttö eli yksityisen korostaminen, jutustelunomaisuus ja läheisyyttä luovat kuvat. Yh dessä nämä kritiikittömyyden, eliittimuotokuvien, kliseisyyden ja empatian kanssa mahdollistavat tehokkaan imagonrakennuksen luodessaan poliitikosta paitsi samastuttavan myös ihailtavan kuvan. Toisaalta samat piirteet voivat ärsyttää lukijaa ja riskeerata poliitikon uskottavuuden. Artikkeleissa käsiteltiin kuitenkin myös lukuisia julkisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Yksityinen ja julkinen ymmärrettiin toisiinsa kiinteästi vaikuttaviksi. Jutuissa korostettiin ja arvostettiin yksityistä. Esiin tuotiin naisille yleiset vaikeudet yhdistää työ- ja perhe-elämä. Näin naistenlehdet toivat yksityisestä ja julkisesta sekä poliitikoista esiin piirteitä, jotka muissa medioissa jäävät vähemmälle huomiolle. Positiivinen poliitikkokuva muodostaa kontrastin mediassa yleistyneelle kriittiselle suhtautumiselle poliitikkoihin.1 JOHDANTO 2 JULKINEN JA YKSITYINEN 2.1 JULKINEN JA JULKISUUS 2.2 IDEAALIN JULKISUUDEN TEORIA JA SEN KRITIIKKI 2.3 JULKISEN JA YKSITYISEN EROTTELU JA HIERARKIA 2.4 JULKISEN JA YKSITYISEN SUKUPUOLIASPEKTI 2.5 JULKISEN JA YKSITYISEN MUUTOKSET 3 MEDIAN VIIHTEELLISTYMINEN 3.1 ASIAVIIHDE 3.2 LÄHEISTYS 4 POLITIIKAN MEDIOITUMINEN 4.1 HENKILÖITYMINEN 4.2 LÄHEISTYS POLITIIKASSA 4.3 MEDIAN JA POLIITIKKOJEN SUHDE 4.4 IMAGONRAKENNUS 5 POLIITIKKO MEDIASSA 5.1 ASIALLINEN JA HILLITTY 5.2 LISÄÄNTYNYT NEGATIIVISUUS JA VIIHTEELLISYYS 5.4 NAISPOLIITIKON KUVA MEDIASSA 5.5 MIESPOLIITIKON KUVA MEDIASSA 6 NAISTENLEHTIEN GENRE 6.1 SUURI SUOSIO, ALHAINEN ARVOSTUS 6.2 YKSITYINEN KIINNOSTUKSEN KOHTEENA 6.3 NAISTENLEHDET JA JULKINEN SFÄÄRI 7 NAISTENLEHDET YHTENÄ POLIITTISEN JULKISUUDEN KENTTÄNÄ 7.1 “PEHMOFOORUMIT“ IMAGONRAKENNUKSESSA 7.2 KRITIIKITÖN NAISTENLEHTIJULKISUUS 7.3 NAISTENLEHDET NAISPOLIITIKKOJEN VÄYLÄ VALTAAN? 8 TUTKIMUSMENETELMÄ 8.1 ANALYYSIN LÄHTÖKOHDAT 8.2 TEKSTIN ANALYYSI 8.3 KUVAN ANALYYSI 8.4 ANALYYSIKYSYMYKSET 9 YLEISKUVA AINEISTOSTA 10 POLIITIKON YKSITYISELÄMÄ NAISTENLEHDESSÄ 10.1 PARISUHDE 10.2 PERHE 10.3 VAPAA-AIKA 11 POLITIIKKA NAISTENLEHDESSÄ 11.1 MITÄ KÄSITELTIIN? 11.2 MINKÄLAISEKSI POLITIIKKA KONSTRUOITIIN? 12 YKSITYISEN JA JULKISEN SUHDE 12.1 YHTEENKIETOUTUNUT KOKONAISUUS 12.2 TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN YHDISTÄMISEN ONGELMA 13 NAISTENLEHDEN ILMAISUMUOTO 13.1 EMPATIA JA KRITIIKITTÖMYYS 13.2 KLISEISYYS JA NAIIVIUS 13.3 JUTUSTELUNOMAISUUS 13.4 ELIITTIÄ MUOTOKUVISSA 13.5 SOSIAALISTA TASA-ARVOA JA LÄHEISYYTTÄ 13.6 ESTEETTISYYS JA STANDARDIMAISUUS 14 NAISTENLEHDEN POLIITIKKOKUVA 14.1 FAMILISTINEN TAVALLISEN NAISEN DISKURSSI 14.2 FEMINISTINEN IDEAALIN POLIITIKON DISKURSSI 14.3 SELVIYTYJÄN ELÄMÄNHALLINNAN DISKURSSI 14.5 MIESPOLIITIKKO 15 YHTEENVETO AINEISTOSTA 16 PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEE