Kunnan talouden yhteys peruskoulun säästötoimenpiteisiin

Aiheen ajankohtaisuus ja oma mielenkiintomme taloudellsia kysymyksiä kohtaan herättivät mielenkiintomme kyseisen tutkimuksen tekoon. Tämän johdosta päädyimme tutkimaan kuntien talouden yhteyttä peruskoulun säästöihin. Pääongelmana tutkimuksessamme oli, millainen yhteys kunnan taloudella on peruskoulussa tehtyihin säästötoimenpiteisiin. Lisäksi halusimme selvittää koulujen koon ja kuntien talouden yhteyttä säästöjen määrään, kuntien peruskoulujen yleisimpiä säästötoimenpiteitä sekä eri opettajaryhmien vaikutusmahdollisuuksia koulua koskeviin säästöpäätöksiin.Tutkimukseen valitsimme kuusi kuntaa, jotka erosivat toisistaan taloudelliselta taustaltaan. Luokittelimme kunnat kolmeen eri luokkaan: hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin. Valitut kunnat olivat Hämeenkyrö, Valkeakoski, Lammi, Orivesi, Viiala ja Toijala. Otostutkimuksen suuntasimme koulujen johtajille ja opettajille. Otoksen koko oli 160 ja katoprosentti 23. Paremman kokonaiskuvan saamiseksi kunnassa tehdyistä säästötoimenpiteistä haastattelimme myös koulutoimenjohtajia.Valtion taloudellisen tilanteen voimakas heikkeneminen aiheutti säästöpaineita myös kunnissa. Valtion säästötoimet vaikuttivat kunnille jaettavan rahan määrään. Valtionosuuksia leikattiin, jolloin kunnat joutuivat miettimään omia säästökohteitaan. Useimmat kunnat ottivat linjakseen ns. juustohöyläperiaatteen, jolla leikattiin kaikkien hallintosektoreiden menoja tasapuolisesti. Valtion tehdessä uusia kuntia koskevia säästöpäätöksiä, juustohöyläperiaatetta kiristettiin. Tämän tilanteen johdosta ovat koulut joutuneet entistä voimakkaampien säästötoimenpiteiden käsiin. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa oli jouduttu suorittamaan peruskoulua koskevia säästöjä. Valtionosuusjärjestelmän muutos ei ollut vaikuttanut peruskouluille tulevan rahan jakoperusteisiin. Koulutoimenjohtajien mielestä kunnat suhtautuivat koulutoimeen edelleen hyvin asiallisesti. Peruskoulujen saama rahamäärä ei pienentynyt suhteessa muihin kunnan menoluokkiin nähden, markkamääräisesti vähennystä luonnollisesti tapahtui.Vastaus pääongelmaan oli selvä. Kunnan taloudellisella tilanteella on selvä yhteys kunnassa tehtyjen säästötoimien määrään. Peruskoulua koskevien säästötoimien määrä kasvaa tilastollisesti merkitsevästi kunnan talouden heikentyessä. Kunnan talouden ollessa huono on vaarana, että oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan kuntien välillä.Koulujen koolla on merkitystä säästöjen määrään. Pienet koulut joutuvat lisäämään erilaisia säästötoimia selvästi kunnan talouden tilan huonontuessa. Suurilla kouluilla kunnan taloudellinen tilanne ei ole vaikuttanut tehtyihin säästöpäätöksiin. Suuret koulut eivät ole joutuneet lisäämään säästötoimien määrää kunnan talouden heikentyessä.Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa oli tuntikehystä leikattu. Muut yleisimmät säästötoimenpiteet koskivat opetusmateriaalia, opettajien lomarahoja, lyhyiden sijaisuuksien täyttämättä jättämistä, luokkakoon suurentamista, tukiopetus- ja kerhotuntien vähentämistä.Vertailtaessa vaikutusmahdollisuuksia koulun säästöpäätöksiin, koulunjohtajat pystyivät luonnollisesti vaikuttamaan tehtyihin toimenpiteisiin muita opettajaryhmiä enemmän. Lehtoreita ja luokanopettajia vertailtaessa huomattiin, että luokanopettajat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa huomattavasti pienemmiksi kuin lehtorit.Ainoa tilastollisesti merkitsevä selittäjä kunnan peruskoulun säästötoimenpiteiden voimakkuuteen ja määrään oli kunnan taloudellinen tilanne. Tutkittaessa vastaajien taustoja (ikä, sukupuoli, työkokemus ja työsuhde) emme havainneet näillä muuttujilla olevan vaikutusta saatuun tulokseen.Asiasanat: kunnallistalous, peruskoulu - talous, säästäminen - koulu