Mielisairaala avohoidon kehityksen perustana Suomessa. Perhehoito 1900-luvun alkupuoliskolla ja Erik Anttisen johtama sairaalareformi Pitkäniemessä 1960- ja 1970-luvuilla

Tutkielmassa käsitellään avohoidon vakiintumista ja ensimmäisiä avohoidon muotoja suomalaisessa mielisairaanhoidossa. Kansainvälistä ja kansallista kontekstia avohoidolle luon tutkimuskirjallisuuden kautta. Perhehoitona tunnetusta avohoidon varhaisesta muodosta ei ollut aiemmin kirjoitettu kattavaa esitystä. Tarkastelen sen historiaa säädösten, Duodecim Aikakausjulkaisun ja Terveydenhoitolehden sekä mielisairaaloiden historioiden valossa. Varsinainen perhehoito oli osa mielisairaalahoitoa sen ollessa lääkärin tai hoitohenkilökunnan valvonnan alaista hoitoa. Perhehoidosta ei tullut kansallisesti yhteneväisesti toteutettua hoitomuotoa, vaikka sitä alettiin 1930-luvun lopusta lähtien tukea valtion taholta ja se oli osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi. Nikkilän sairaalassa laajasti toteutetun perhehoidon yhteydessä oli alkanut kansainvälisten esimerkkien mukaan kehittyä kotisairaanhoidon ja asuntolatoiminnan omaista toimintaa. Perhehoidosta, jonka nähtiin tukeutuvan maanviljelijäperheisiin, luovuttiin lähes kaikkialla kaupungistumisen ja 1960- ja 1970-luvuilla kehitettyjen modernien avohoitomuotojen myötä. Koska kuntouttavia avohoidon muotoja alettiin kehittää Suomessa mielisairaaloissa, niin olen keskittynyt selvittämään Pitkäniemen sairaalassa toteutunutta mielisairaalareformia sekä siihen liittyvää avohoito-organisaation kehittämistä. Käytännössä uudistustyö alkoi heti uuden ylilääkärin Erik Anttisen astuessa virkaansa vuoden 1963 syksyllä. Keskeisenä aineistona käytän tekemiäni Erik Anttisen sekä hänen työtovereidensa haastatteluja. Käytin Anttista haastatellessani kerronnalliseen haastattelumalliin pohjautuvaa, mutta temaattisempaa kehikkoa haastattelussa. Pitkäniemen sairaalassa toteutuneen reformin kuvailun lisäksi pohdin tekemieni haastattelujen ja Anttisen kirjoittamien artikkeleiden perusteella hänen ajattelutapoja ja niiden perustaa sekä muutosta. Keskeisinä suomalaiseen mielisairaanhoitojärjestelmään vaikuttavina tekijöinä Anttinen antoi panoksensa kotisairaanhoitoon ja ulkomaiseen terapeuttiset yhteisöt -malliin perustuvaan asuntolatoimintaan, joka sai nimen Sopimusvuori ry. Se erkani sairaalasta erilliseksi ja kuntouttavaksi avohoitopalveluksi