Inaction is a Weapon of Mass Destruction? Irakin sodan narratiivi amerikkalaisessa lehtiartikkelissa ja sen suomenkielisessä käännöksessä

Tämä pro gradu -työ tutkii narratiiveja ja kääntäjien mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Tutkimusmateriaaliksi on valittu Irakin shiialaisia heti vuoden 2003 sodan päätyttyä käsittelevä National Geographicin artikkeli ja sen National Geographic Suomessa ilmestynyt suomenkielinen käännös. Molemmista artikkeleista määritellään niiden narratiivi, ja pohditaan, miten suomenkielisen artikkelin narratiivi eroaa alkuperäisestä. Narratiivisuus ymmärretään tässä työssä Bakerin (2006) mukaan metakoodina, joka on kaikkien kommunikaatiotapojen perusta. Tutkielman hypoteesina on, että narratiivit ovat erilaisia, sillä Irakin sotaan suhtauduttiin erityisesti artikkelin ilmestymishetkellä eri tavoin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ja Suomessa. Nk. halukkaiden koalitioon (engl. coalition of the willing) kuuluvissa maissa, joista tärkeimmät olivat Yhdysvallat ja Iso-Britannia, sota esitettiin itsepuolustuksena ja viattomien pelastamisena, ja toiminta (action), sotaan ryhtyminen nähtiin ainoana moraalisesti oikeana vaihtoehtona. Muualla maailmassa, esimerkiksi Euroopassa, sotaa sen sijaan vastustettiin. Tutkielman hypoteesia rakennetaan tutkimalla, millainen propaganda sotaa edelsi ja seurasi. Narratiivit määritellään kriittisen diskurssianalyysin avulla, joka esitellään erityisesti Richardsonin (2007) käsityksen pohjalta. Artikkeleista tutkitaan Richardsonin mallin mukaisesti sanaston piirteitä, transitiivisuutta ja modaalisuutta, ja tutkielman edetessä narratiiviin havaittiin vaikuttavan erityisesti se, mitä suomenkielisestä käännöksestä oli syystä tai toisesta jätetty pois. Koska näyttävät kuvat ovat oleellinen osa National Geographic -lehteä, tutkimuksessa huomioidaan lyhyesti myös kuvat ja kuvatekstit, vaikka analyysi keskittyy kirjoitettuun tekstiin. Tutkielmassa havaittiin, että narratiivit olivat kutakuinkin hypoteesin mukaisia. Englanninkielisessä artikkelissa korostettiin Irakin shiiojen kärsimystä Saddam Husseinin hallinnon alla, mikä teki sodasta oikeutetun pelastustehtävän ja toiminnasta ainoan oikean vaihtoehdon. Erityisesti suorien sitaattien karsiminen teki suomenkielisestä artikkelista puolestaan huomattavasti vähemmän dramaattisen, mikä vähensi sen koskettavuutta ja siten sodan oikeutusta. Asiasanat: narratiivit, Irakin sota, National Geographic, kääntäjän rooli ja vastuu, propagand