KOULUKESKUSTELU MIKKELIN PAIKALLISLEHDISTÖSSÄ 1862-1904

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Mikkelin paikallislehdistössä esitettyjä näkemyksiä kouluista, koulutuksesta ja koko koululaitoksen tilasta vuosina 1862-1904. Tutkimuksen keskeisinä alkuperäislähteinä toimivat Mikkelissä käsiteltävänä ajanjaksona ilmestyneet lehdet, joita olivat Mikkelin Ilmoituslehti (1862-1863), Mikkelin Wiikko-Sanomia (1863-1864), St. Michels Annonce Blad (1862-1863), St. Michels Veckoblad (1876-1877), Pellervo (1881-1884), Mikkelin Sanomat (1885-1893 ja 1896-1954), Saimaa (1894-1895), Suomi (1889-1892) ja Mikkeli (1893-1906). Työssä pyritään tutkimaan ja tarkastelemaan lehdistössä käytyä koulukeskustelua laadullisen tutkimuksen keinoin aineistolähtöisesti. Työssä tarkastellaan sitä millaiset kouluihin ja koulutukseen liittyvät asiat nähtiin lehdistössä uutisoinnin arvoisina ja millaisia näkemyksiä näistä asioista esitettiin. Valitun näkökulman kautta on mahdollista saada kuva siitä millaisena aikalaiset näkivät ympäröivän yhteiskunnan ja kehittyvän koululaitoksen. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota näkemyksiin, joita esitettiin sekä paikallisista kouluoloista että koko valtakuntaa koskettavasta koulupolitiikasta laajemmin. Tutkielmassa havaitaan, että 1860-luvun ensimmäisissä sanomalehdissä keskeisiksi teemoiksi nousivat kansakoulujen ja kiertokoulujen leviäminen ja perustamishankkeet. Paikallisista kouluista käsittelyn keskiössä olivat Otavan maanviljelyskoulun asiat. 1870- ja 1880-luvun koulukirjoituksissa keskeiseksi aiheeksi nousi kysymys Mikkelin lyseon opetuskielestä. Tätä teemaa käsiteltiin paikallisesta näkökulmasta, mutta myös huomioiden Mikkelin lyseon opetuskielen nostattama valtakunnallinen keskustelu, jota käytiin fennomaanien ja svekomaanien välillä valtakunnan muissa lehdissä. 1880-luvulla uusia teemoja olivat myös naisten koulutus ja yhteiskoulukokeilut. 1890-luvulla paikallislehtien palstoilla jatkui Mikkelin lyseon opetuskielikysymyksen käsittely, mutta esiin nousi myös monia uusia teemoja koskien valtakunnallista koulupolitiikkaa. Tällaisia teemoja olivat keskustelut mahdollisesta oppivelvollisuudesta ja lopulta toteutuneesta piirijakoasetuksesta. Mikkelin paikallislehdistössä tuotiin koko käsiteltävän ajanjakson aikana hyvin vahvasti esiin pyrkimyksiä kehittää Mikkelin vallitsevia kouluoloja parempaan suuntaan. Suurin osa paikallislehdistöstä oli katsantokannoiltaan suomenmielisiä ja näin ollen toivat jatkuvasti esiin pyrkimyksiä Mikkelin ruotsinkielisen lyseon muuttamisesta suomenkieliseksi. Lehdistössä nähtiin koko Suomen koululaitoksen kehittämisen olevan tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta ja lehdistössä suhtauduttiin suurella innolla niin kansakoulujen, kiertokoulujen kuin opettajankoulutuksenkin kehittämiseen. Käsiteltävänä ajanjaksona on näkyvissä se huima kehitys, joka suomalaisessa koulujärjestelmässä tapahtui 1800-luvun jälkipuoliskolla. 1900-luvun alkuun mennessä aikalaisetkin näkivät kehitystä tapahtuneen nimenomaan koulutuksen tasa-arvoistumisessa.