Monikuntaliitoksen vaikutus kuntien elinkeinotoimijoiden verkosto- ja yhteistyösuhteisiin

Tutkimus käsittelee monikuntaliitosten vaikutusta kuntien elinkeinopoliittisiin verkosto- ja yhteistyösuhteisiin. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä monikuntaliitokset ovat suuria ja haasteellisia organisaatiomuutoksia, joiden määrän odotetaan lähivuosina Suomessa lisääntyvän. PARAS-hankkeessa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan yhtenä elementtinä nähdään elinkeinotoiminta, jonka johtamisessa ja organisoinnissa erilaiset verkosto- ja yhteistyösuhteet ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kuntien elinkeinotoimijoiden omien havaintojen ja kokemusten pohjalta, millä tavoin monikuntaliitos on muuttanut heidän yhteistyö- ja verkostosuhteitaan elinkeinotoiminnassa. Laadullisin menetelmin toteutetun tutkimuksen kohteena ovat kaikki 16, vuonna 2009 muodostettua monikuntaliitosta, jotka sijaitsevat eri puolilla Oulun eteläpuolista Suomea. Tutkimusaineiston keräämiseksi lähestyttiin kirjeitse avoimella kyselylomakkeella näiden kuntien keskeisiä elinkeinotoimijoita: elinkeino-/ja kehitysjohtajia tms., kunnanjohtajia sekä kunnanhallitusten puheenjohtajia. Jokaiseen kuntaan kirje lähetettiin kolmelle henkilölle, eli yhteensä postitettiin 48 kirjettä. Tutkimuskyselyyn vastasi 12 elinkeinotoimijaa 11 eri kunnasta. Tutkimuksen perusteella koko suurkunnan ulospäin näkyvä elinkeinotoiminta muovautuu viime kädessä sen mukaan, millainen on kunnan yksittäisten elinkeinotoimijoiden kyky luoda verkostoja ja yhteistyösuhteita ja ylläpitää niitä. Monikuntaliitokset vaikuttavat useilla eri tavoilla kuntien yhteistyö- ja verkostosuhteisiin. Vaikutukset voidaan jaotella suoriin, epäsuoriin, positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. Useimmiten kuntaliitoksen vaikutukset ovat epäsuoria, ja enemmistö tutkimuksen vastaajista koki vaikutukset positiivisesti. Jotta verkostoista ja yhteistyösuhteista olisi kunnille etua, on niiden päästävä määrällisenosallisuudentasolta laadulliseenosallistuvuuteen, jossa kunnan omat intressit ja muiden sidosryhmien intressit kohtaavat. Tutkimus myös osoittaa, että verkostoihin ja yhteistyösuhteisiin liittyvät mahdollisuudet ja haasteet ovat nykyisessä tilanteessa suurkunnille melko yhteisiä riippumatta kuntien koosta ja maantieteellisestä sijainnista. Kuitenkin mikäli kuntakoot kasvavat entisestään tulevaisuudessa, osalle suurkunnista tulee tarve fokusoitua omiin elinkeinotoimiin seudullisen yhteistyön toteuttamisen sijaan. Asiasanat:kuntaliitos, elinkeinopolitiikka, verkostot, yhteistyö