Trajektorianalyysi ja sen soveltaminen työhön kiinnittymisen tutkimukseen

Pitkittäisaineisto koostuu useista saman ilmiön mittauksista samoilta tutkimuskohteilta eri ajankohtina. Näin syntyvät käyrästöt eivät aina ole homogeenisia, vaan voivat koostua sellaisista osapopulaatioista, jotka seuraavat omia erillisiä kehityspolkuja. Eräs näiden osapopulaatioiden tunnistamiseen perustuva mallinnusmenetelmä on trajektorianalyysi, jonka teoreettinen tausta esitetään ja jota sovelletaan käytännön aineiston heterogeenisuuden tutkimiseen. Trajektorianalyysi on äärellisten sekoitettujen jakaumien teorian erikoissovellus. Menetelmä perustuu suurimman uskottavuuden menetelmään ja sen teoriaan. Tutkielmassa esitetään uskottavuusfunktion yleinen muoto ja tämän muoto erilaisen tiedon tyypin tapauksissa, kuvaillaan uskottavuusfunktion maksimointia EM-algoritmin avulla ja sovelletaan analyysiä työhön kiinnittymisen tutkimukseen. Tutkimusaineisto on peräisin ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin muun muassa vastaajan työmarkkinastatusta jokaisen puolen vuoden aikana 12 edeltävänä vuonna. Muodostettiin neljäluokkainen työhön kiinnittymistä kuvaava muuttuja, jota mallinnettiin trajektorianalyysin avulla. Aineistosta voitiin tunnistaa kuusi trajektoriryhmää, joita nimettiin keskiarvokäyrän sijainnin ja muodon mukaan korkeaksi, keskinkertaiseksi ja matalaksi, nousevaksi, laskevaksi ja viiveellä nousevaksi työhön kiinnittymisen ryhmiksi. Korkea ryhmä on suurin (68 %) ja miespainotteinen, keskinkertaisen kiinnittymisen ryhmässä on 11 %, nousevassa 10 %, laskevassa 7 % kohortista. Heikommin työhön kiinnittyneiden ryhmät ovat pienimpiä, matalan kiinnittymisen ryhmässä on 3 % ja viiveellä nousevassa 2 % kohortista. Näistä viimeiseksi mainittu on hyvin naispainotteinen. Keskiarvokäyrien lisäksi piirrettiin keskiarvon 95 % luottamusvälikäyrät jokaiselle ryhmälle, mistä voidaan päätellä, että noin 37 vuoden iässä työhön kiinnittyminen näyttäisi vakiintuvan. Nousevan ja korkean tason ryhmiin kuuluvien henkilöiden siinä iässä saavutettu korkea kiinnittymisen taso säilyy, samoin kuin matalan kiinnittymisen ryhmän syrjäytyneisyys. Keskinkertaisen, laskevan ja viiveellä nousevan vahvistumisen ryhmien vaihteleva työhön kiinnittyminen myös jää vaihtelevaksi ja jatkaa edellisinä vuosina muodostunutta trendiä