Kiintymystyylien yhteys selviytymisstrategioiden valintaan, mielialaan sekä fobioiden esiintymiseen

Kiintymystyyli vaikuttaa ihmisen arviointeihin uhista ja kyvystä selviytyä niistä. Eri kiintymystyyleillä on ajateltu olevan yhteyttä mielenterveyteen ja turvallisen kiintymyksen on ajateltu olevan hyvän mielenterveyden perusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kiintymistyylien yhteyttä selviytymiskeinojen valintaan, mielialaan sekä fobioiden esiintymiseen. Tutkimuksen aineistona oli 182 vapaaehtoista Tampereen yliopiston opiskelijaa. Osallistujista 140 (76,9 %) oli naisia ja 42 (23,1%) miehiä. Kiintymystyylit tutkittiin Attachment Style Questionnaire kyselyllä ja kiintymystyyliluokat muodostettiin Wardin ryhmittelyanalyysiä käyttäen. Selviytymisstrategioita tutkittiin Mainz Coping Inventory - mittarilla, joka mittaa kahta persoonallisuuden ulottuvuutta - valppautta (vigilance) ja kognitiivista välttelyä. Näiden dimensioista rakennettiin 4 selviytymiskeinomoodia. Psyykkistä hyvinvointia selvitettiin CES-D Scale depressiomittarilla. Fobioita tutkittiin 55 kysymyksen testillä, joista pääkomponenttianalyysillä saatiin faktorit, jotka nimettiin sosiaaliseksi fobiaksi, erityisfobioiksi, agarofobiaksi sekä agarofobiaksi, johon liittyy paniikkihäiriö. Tulokset osoittivat eri tavoin kiintyneiden henkilöiden käyttävän eri selviytymisstrategioita joutuessaan uhkatilanteisiin. Turvallisesti kiintyneet turvautuivat pääasiassa kognitiiviseen välttelyyn ja erityisen vähän valppauden lisäämistä selviytymisstrategianaan. Takertuvasti kiintyneillä kaikkein tavallisin selviytymismoodi oli jatkuva valppaustila erityisesti egoon kohdistuvan uhan yhteydessä. Välttelevästi ja pelokkaasti kiintyneillä ei löytynyt selvää selviytymiskeinoprofiilia, joskin välttelevästi kiintyneillä esiintyi kaikkein useimmin korkean valppauden ja korkean välttelyn selviytymismoodi, johon liittyy ahdistuneisuus. Turvallisesti kiintyneet erosivat psyykkiseltä hyvinvoinniltaan selvästi kaikista kolmesta turvattomasta kiintymystyyliryhmästä. Masentuneisuutta esiintyi eniten pelokkaasti, mutta myös takertuneesti kiintyneillä. Kun tarkasteltiin selviytymiskeinojen ja masennuksen välisiä yhteyksiä, kävi ilmi, että kognitiivinen välttely näytti liittyvän vähäisempään masennukseen, kun taas eniten masennusta esiintyi niillä, joiden selviytymisstrategia oli jatkuva valppauden ylläpito. Turvallisesti kiintyneet erosivat eri pekojen esiintymisen suhteen kaikista muista. Kaikissa turvattomasti kiintyneiden ryhmissä esiintyi sosiaalista fobiaa, joka oli erittäin merkittävä etenkin pelokkaasti kiintyneillä. Niillä, joiden selviytymisstrategiana oli jatkuva valppaustila esiintyi eniten sosiaalista fobiaa ja agarofobiaa. Tulokset vahvistivat aiempaa käsitystä kiintymystyylin merkityksestä mielenterveydelle. Turvallisesti kiintyneet erosivat muista kiintymystyyleistä selvästi ja heillä esiintyi kaikkein vähiten masennusta ja pelkoja. Pelokkaasti ja takertuvasti kiintyneet olivat selvästi ongelmallisimmat ryhmät