JOHTAMISEN YHTEINEN ASIANTUNTIJUUS: Esimerkkinä lähipalvelualuemalli sivistystoimialalla

Nopeasti muuttuvat ja monimuotoistuvat toimintaympäristöt haastavat kuntasektorin organisaatiot etsimään keinoja lisätä henkilöstönsä asiantuntijuutta. Kiristyvä talous pakottaa tehostamaan toiminnan tuottavuutta. Kolmannen näkökulman muutostarpeeseen tuo keskustelu työelämän laadusta: onko työssä mahdollista käyttää omaa osaamista ja millä ehdoin, yksin vai yhdessä, kilpaillen vai yhteistoiminnallisia keinoja käyttäen? Tämä tutkimus arvioi paikallista vastausta edellä mainittuihin haasteisiin, hollolalaista sivistystoimialan lähipalvelualuemallia oppimisen kontekstina. Tutkimustehtävänä oli selvittää tukeeko lähipalvelualuemalli johtamisen asiantuntijuuden kehittymistä ja johtamisen asiantuntijuuden jakamista. Kyseessä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin temaattisilla yksilöhaastatteluilla ja havainnoimalla. Lähipalveluesimiesten, perusopetuksen rehtorien ja varhaiskasvatuksen palvelupäälliköiden haastattelut ajoittuivat kesäkuuhun 2011, ja havainnoinnit helmikuuhun 2012. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tutkimus osoitti, että lähipalvelualuemalli tarjoaa toimivat puitteet asiantuntijaksi kasvulle. Asiantuntijaksi kasvu ja kollektiivisen asiantuntijuuden synty edellyttävät kuitenkin jakamista. Vaikka lähipalvelualuemalli tukeekin asiantuntijuuden syntyä ja jakamista, ovat asiantuntijuuden muodostumisessa kuitenkin tärkeimpiä osatekijöitä yksilön oma suhde tietoon sekä asemoituminen suhteessa kollegoihin ja toimintaympäristöön. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvittavaa asiantuntijuutta on mahdollista lisätä kiinnittämällä huomiota organisaation oppimista tukeviin rakenteisiin sekä tietoisella pyrkimyksellä yhteiseen asiantuntijuuteen. Asiasanat: asiantuntijuus, kollektiivinen asiantuntijuus, oppiminen, jaettu johtajuu