POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI - Potilasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulmasta

Pro gradu –tutkielma koostui artikkelista ja lisäosasta. Tutkielman ensimmäinen osa oli jullkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli: Potilasturvallisuuskulttuuri erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulmasta. Kirjoittajina olivat TtM-opiskelija Holkko Saija, TtT Aho Anna Liisa, TtM Rouvala Christina & TtT Kaunonen Marja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilasturvallisuuskulttuuria erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulmasta ja kuvata siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa potilasturvallisuuskulttuurista, jota voidaan hyödyntää organisaatioiden potilasturvallisuuden kehittämisessä. Aineisto kerättiin syksyllä 2011 verkkokyselynä erään keskussairaalan kuuden toiminta-alueen henkilöstöltä (N=2319). Mittarina käytettiin kansainvälistä Agency for Healthcare Research and Quality-järjestön Hospital Survey on Patient Safety Culture - mittaria, joka on suomennettu ja kaksoiskäännetty suomalaiseen terveydenhuoltoon sopivaksi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan erikoissairaanhoidon henkilöstö arvioi potilasturvallisuuskulttuurin erittäin hyväksi. Parhaimmiksi osa-alueiksi henkilöstö arvioi tiimityöskentelyn työyksikössä sekä lähijohtajan odotukset ja toiminnan potilasturvallisuuden edistämiseksi. Heikoimmiksi osa-alueiksi henkilöstö arvioi vaaratapahtumiin liittyvän palautteen ja kommunikaation sekä vaaratapahtumien raportoinnin. Taustamuuttujista sukupuolella, iällä, toiminta-alueella, yksikön luonteella, ammattiryhmällä, työsuhdemuodolla ja työaikamuodolla oli yhteys henkilöstön arvioimaan potilasturvallisuuskulttuuriin. Tutkielman toinen osa oli lisäosa, jonka tarkoituksena oli kuvata organisaation potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa organisaation potilasturvallisuudesta sekä antaa tukea mittarissa olleiden väittämien vastauksille. Mittarin avoimeen kysymykseen vastasi henkilöstöstä 97. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Potilasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät jaettiin potilasturvallisuutta heikentäviin ja edistäviin tekijöihin. Potilasturvallisuutta heikentäviä tekijöitä olivat kiire, henkilökuntavaje, raportoinnin seurausten pelko, epäselvyydet tiedonkulussa, HaiPro-järjestelmän käyttö, potilaiden aiheuttamat vaaratilanteet, tiedon puute, ongelmat organisaation toiminnassa ja kuormittavuus. Potilasturvallisuutta edistäviä tekijöitä olivat potilasturvallisuuden korostaminen, HaiPro- -järjestelmän systemaattinen käyttö, tyytyväisyys potilasturvallisuuteen, turvallisuutta parantavat toimenpiteet, vaaratapahtumien käsittely, kannustava työyhteisö, koulutus ja toiminnan kehittäminen. Potilasturvallisuuskulttuuri vaatii laajaa näkökulmaa organisaatiossa, jatkuvaa kehittämistyötä ja yhteistä toimintaa henkilöstöryhmien välille. Avainsanat: organisaatiokulttuuri, potilasturvallisuuskulttuuri, erikoissairaanhoito, henkilöstö ABSTRACT This master's thesis consists of an article and an overview. The first part of the study was a research article entitled: Patient safety culture from the staff of specialized health care point of view. The authors were Holkko Saija, MNSc student, Aho Anna Liisa PhD, Rouvala Christina, MNSc and Kaunonen Marja PhD. The purpose of the study was to describe patient safety culture from the perspective of specialized health care personnel and the background variables associated with staff evaluations of patient safety culture. The aim was to produce information about patient safety culture that can be used when developing organizations’ patient safety. The data was collected by web-based survey in autumn 2011 from the personnel of six profit centres in one central hospital (N=2319). In total 579 responses were received, giving a response rate of 25 %. Patient safety culture was measured using the Hospital Survey on Patient Safety Culture (HSOPSC) developed by Agency for Healthcare Research and Quality. The data was analyzed statistically. In this study patient safety culture was evaluated as very good by the specialized health care personnel. The two best subscales were teamwork within units and supervisor expectations and actions promoting safety. The weakest subscales were feedback and communication on error and frequency of events reported. Of the background variables sex, age, profit centre, unit, occupation, form of employment and form of work time were connected to how the personnel evaluated patient safety culture. The second part of the master's thesis was the overview. The purpose of the overview was to describe factors affecting patient safety from the perspective of the specialized health care personnel. The aim was to produce information about patient safety and to substantiate the responses in the instrument. Ninety-seven responses were received to the open-ended question. Data were analyzed by inductive content analysis. The factors of patient safety were divided into factors undermining patient safety and factors promoting patient safety. These undermining factors were haste, understaffing, fear of consequences of reporting, incoherence in flow of information, use of the HaiPro system, patient safety incidents caused by patients, lack of information, problems in organizational operation and loading. Factors promoting were emphasis on patient safety, systematic application of the HaiPro system, satisfaction with patient safety, procedures that improve safety, processing of incidents compromising patient safety, supportive work community, training and development of operations. Patient safety culture requires a comprehensive perspective in the organization, continuous development and shared work between personnel groups. Keywords: organizational culture, patient safety culture, specialized health care, staf