Vähitellen kohti medialukutaitoa - Lastentarhanopettajien näkemyksiä mediakasvattajuudestaan ja varhaiskasvatuksen mediakasvatuksesta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan mediakasvatusta päivähoito- ja esiopetusryhmien opetuksesta vastaavien lastentarhanopettajien kokemusten kautta. Mediakasvatus on löytänyt viime vuosikymmeninä vähitellen tiensä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa toteutettujen mediakasvatushankkeiden muodossa. Ei ole kuitenkaan vielä paljon tietoa siitä, kuinka kasvattajat mieltävät oman roolinsa mediakasvatuksessa ja mitä mediakasvatus käytännössä sisältää. Tutkimuksessa käytettävän laadullisen tutkimusotteen tarkoituksena on kuvata kasvattajien näkemyksiä omasta mediakasvatustyöstään sekä laajemmin varhaiskasvatuksen roolista mediakasvatuksen toteuttajana. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi mediakasvatukseen liittyviä käytännön tilanteita, toimintatapoja sekä yhteistyötä vanhempien ja kotien kanssa. Tutkimuksen viitekehyksenä on fenomenologinen kokemusten tutkimukseen perustuva menetelmä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta kunnallisessa päiväkodissa tai esiopetusyksikössä toimivaa lastentarhanopettajaa. Osa haastateltavista on valittu päiväkodeista, joiden henkilökunta on osallistunut mediakasvatusprojekteihin sekä yhdestä päiväkodista, jossa mediakasvatus on erityisenä painotusalueena. Haastateltavien valinta näistä yksiköistä tukee tutkimuksen tarkoitusta lisätä tietoa mediakasvatuksen käytännöistä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin ja teemoittelun periaatteita noudattaen. Mediakasvatus näyttäytyy tulosten perusteella lasten oman toimijuuden tukemisena, kriittisten valmiuksien ja medialukutaidon opettamisena, kokemusten ja itseilmaisun mahdollistamisena median tuottamisen kautta, lasten suojeluna sekä välineiden käyttötaitojen opettamisena. Mediakasvatuksen ymmärretään myös kehittävän varhaisia valmiuksia lasten tulevaisuutta varten. Mediakasvatusta toteutetaan ryhmissä tilanteen mukaisesti ja tarvittaessa sekä aikuisten, että lasten aloitteesta. Mediakasvatuksen käytännöissä korostuu kaksi työmuotoa: projektit, joissa tuotetaan mediaesityksiä ja keskustelut, jotka syntyvät arjen tilanteista käsin. Tutkimus osoittaa, että mediakasvatus koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi kasvatustehtäväksi varhaiskasvatuksessa. Osa lastentarhanopettajista suhtautuu kuitenkin kriittisesti median roolin korostumiseen lasten elämässä ja varhaiskasvatuksen sisällöissä. Pienten lasten ollessa kyseessä, mediakasvatus voi herättää kasvattajissa ristiriitaisiakin tuntemuksia. Mediakasvatustoimintaa voidaan tukea varhaiskasvatuksen alueella jatkossa lastentarhanopettajille suunnatun koulutuksen kautta sekä huomioimalla käytännön näkökulma ja ohjeistus mediakasvatusmateriaaleissa sekä koulutuksessa. Asiasanat: varhaiskasvatus, mediakasvatus, medialukutaito, lastentarhanopettajat, kokemukse